etusivu esittely ratsuponit connemarat kasvatus

Vanessa GER

Rotu    Ratsuponi, poniverta 62.5% Sukupuoli    Tamma
Syntymäaika    12.08.2008 (4 vuotta 9.9.2008) Säkäkorkeus    146cm
Väri    Rautias Rekisterinumero    VH-67377
Painoitus    Esteratsastus Koulutustaso    120cm
Omistaja    Painswick Kasvattaja    Claudia Shiffer, GER

Vanessa siirtyi meille Painswick poniesiin weeramin kautta, kun tällä itsellään ei ollut tammalle enää aikaa. Weeramin kanssa, upealuonteinen saksantuonti ehtikin jo kyntää kisoja jonkun verran, joten meillä oli sitten vain edessä tutustuminen ja sitten suoraan kilparadoille pomppimaan aina sadan kahdenkymmenen sentin luokissa asti. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen tähän hankintaan ja kilpailumenestystä on tullut jo kehuttavasti. Kaunis ja hyväluonteinen tamma olisi varmasti monen neidin suosikki, kunhan siihen tutustuu lähemmin.

Yleisilmeeltään neiti on erittäin iloinen ja pirteä poni. Hoidettaessa seisoo nätisti paikoillaan, kunhan hoidetaan käytävällä ketjuissa. Karsinassa hoidettaessa ei pysy hetkeäkään paikoillaan, vaan pyörii ympyrää, eikä neitiä sen puolesta voi kiinni laittaa, ellei painetta saa tasoitettua kummallekin puolelle, mikä taas onnistuu helposti käytävälle otettaessa. Jos Vane joutuu karsinassa kiinni, sillä iskee paniikki, joten hoidettaessa käytävä on se paikka, missä on turvallisinta käsitellä. Vanessa antaa harjata hyvin joka puolelta, eikä pahemmin kutia. Pahempina päivinä saattaa ihan vain hoitajan kiusaksi kutista mahan alta, joten näinä päivinä parempi ottaa sieltä varovaisemmin. Kaviot nousevat helposti, ja tamma kannatteleekin niitä pääasiassa itse.
Suitsiessa heittää aluksi päätä kattoon, mutta kunhan sen nykäisee sieltä saman tien alas, sujuu hommat sitten helposti. Satulan kanssa ei ongelmia, muuta kuin satulavyötä kiristäessä, jolloin neiti aluksi saattaa hieman pullistella, mutta kyllästyy kuitenkin melko nopeasti ja antaa periksi.

Kentälle päästessä Vanessan olemus muuttuu saman tien; tamman pää nousee korkeammalle ja askeleista tulee lennokkaammat. Selkään noustessa on aina hyvä varmistaa että ponin ohjista on hyvä ote, jotta neiti ei lähde lampsimaan eteenpäin heti kun jalka on jalustimessa. Näin on nimittäin muutaman kerran käynyt ja sitähän on seurannut oman tasapainon menetys ja mätkähdys maahan. Suositeltavaa on siis pitää ohjat tiukasti kädessä. Kunhan alkuun on päästy selkään, Vanessa käyttäytyy oikein siivosti selästä käsin.
Tamma omaa erittäin lennokkaat askellajit, joissa on helppo istua. Laukannosto sujuu pelkästä jalan asennon muuttamisesta, joten sileällä ratsastus on äärimmäisen helppoa tällä neidillä. Tosin jos liian kauan väännetään koulua, tamma tylsistyy ja menettää kaiken intonsa, jota seuraa liuta sirkustemppuja. Koskaan ei kukaan ole tamman selästä temppuilun takia pudonnut, mutta ei sitä kukaan kauaa jaksa katsella.
Esteet ovat selvästi Vanessan intohimo ja tamma saa yllättävän energiaruiskun pelkästä esteiden näkemisestä. Oltiin sitten kotikentällä, johon on pystytetty muutama este tai oikein kilpakentällä. Tällä neidillä ei pahemmin ole ongelmia erikoisesteiden kanssa ja suurin osa eteen tulevista rakennelmista ylitetään helposti hyvällä ilmavaralla, joten esteet eivät tällä neidillä ole ongelmana, ehei, enemmän se vauhti radalla hankaloittaa. Vauhdistaan huolimatta tamma kuitenkin kuuntelee ratsastajaa ja pyrkii toteuttamaan tämän tahdon parhaansa mukaan, mutta kun sitä vauhtia kuitenkin on jopa hieman liikaa, niin joskus kurvit vetäytyvät melko pitkiksi ja esteelle joko tullaan erittäin vinoon, tai sitten valintaan jää ohimeno.

Jo kilpailualueelle saavuttaessa tamma aloittaa hermoilun. Trailerista ulos peruutettaessa tullaan vauhdilla steppaillen. Kun kerran ollaan trailerista ulos päästy, pääsee Vanessalta muutama iloinen hirnahdus tervehdykseksi muille kilpailuihin tulleille hevosille ja kaikki hajut haistellaan läpi. Usein tamman hermostus kuitenkin lauhtuu kun tätä talutellaan kilpailualueella ympäri. Silloin tällöin saattaa vielä muutama hermostunut hirnahdus kuulua eikä steppailustakaan päästä koskaan oikein kokonaan eroon, mutta myöhemmässä vaiheessa se kielii ainoastaan innostuksesta.
Lämmittelyssä neiti vetää vielä suhteellisen rauhallisesti, eikä verryttely esteissä ole mitään ongelmia. Kun verryttelyn jälkeen astellaan radalle, tamman askel jäykistyy ja steppailu lisääntyy. Heti lähtömerkin äännähdettyä, tamma singahtaa laukkaan eikä tiputa askellajia raviin ennen kun rata on suoritettu. Esteet ylittyvät usein oikein hyvällä ilmavaralla ja mitä korkeampia esteet ovat, sitä rauhallisemmin ja harkitummin Vanessa liikkuu.
Palkintojenjaossa sitten seistään nätisti ja otetaan palkinnot vastaan hörökorvin. Saa omistaja olla tästä nätistä tammasta kyllä todella ylpeä!


Sukutaulu ja jälkeläiset


     i. Entschuldigung evm
        ruunikko ratsuponi 50%, 139cm
         		ii. Piamaestro
   newforest		 iii. Prescott
    
iie. Sand's Mikalah
     
ie. Katzenmars ox
    arabi		 iei. Fakhr al Din ox
     
iee. Zakiyah Karam ox
     
     e. Lustigan evm
        rautias ratsuponi 75%, 140cm
        		 ei. Fahrhab
    newforest		 eii. Fulbert
     
eie. Cartrimanda
      
ee. Kulding
     ratsuponi 50%		 eei. Abdul-Hayy ox
      
eee. Gabrietella
       newforest

Isä Entschuldigung on syntynyt ja elänyt koko elämänsä kasvattajansa luona Saksassa. Claudia Shiffer on suuri nimi saksalaisten ratsuponien parissa, ja tallin ponit ovat aina tasapainoisia, hyvärakenteisiä ja kylmäpäisiä. Myös Entschuldigung on luonteeltaan täysi kymppi - miellyttämisenhaluinen, kevytrakenteinen ja kestävä kaveri. Kotimaassaan sekä muualla keski-Euroopassa ori on esteradoilla menestymisen ohella käynyt muutamissa kenttäkisoissa noutamassa itselleen pari ruusuketta palkintokaappia koristamaan. Nyttemmin ori on kokonaan jalostuskäytössä, ja tästä saadaan varmasti vielä monia hyppylahjakkuuksia.

Vanessan isänisä, Piamaestro, on puhdasrotuinen newforestinponi. Maastoesteillä ja kenttäratsastuksessa tämä on varsin tuttu nimi. Kestävä, pitkäjänteinen ja luonteeltaan sopivan säpäkkä poni on kilpaillut lähinnä kotimaassaa Iso-Britanniassa, mutta kerännyt sijoituksia myös Euroopasta. Piamaestro ei ole mikään maailman helpoin poni - kova menemään, suuri oripojan ego ja helposti kuumuva. Aluksi ponilla lähdettiin vanhempien koulumenestyksen mukaan koulukentille, mutta myöhemmin siirryttiin kenttäratsastukseen, jossa orin luonteenpiirteet käännettiin eduksi.

Prescott, isänisänisä, oli aikoinaan yksi Iso-Britannian suurimmista nimistä kouluratsastuksen parissa. Orilla oli upet, lennokkaat ja kevyet askellajit sekä valtavasti liikettä. Se rakasti huomiota, ja loisti aina radoilla. Koulupiirien suureksi harmiksi aikoinaan kokonaan jalostukseen siirtynyt Prescott ehti astua vain yhden tamman elinaikanaan ennen kuin se lopetettiin maastoretkellä sattuneen kompastumisen johdosta johtuvan vakavan jännevamman takia.

Isänisänemä Sand's Mikalah oli Prescottin ainoa puoliso, sekä koulu- että esteradoilla käynyt newforestinponitamma. Kisaaminen loppui kuitenkin lyhyeen emältä perityn jalkavamman takia. Siitä huolimatta tamma ehti haalia itselleen vuoden yllättäjänä kotimaansa koulumestaruuskisoista kultamitalin. Sand's Mikalah nousi tunnetuksi nimeksi silloin, ja jalkavamman paljastuttua se siirtyi siitokseen ja on tuottanut maailmaan useita, täysin tervejalkaisia varsoja samoilla koululahjoilla kuin tammalla itse.

Vanessan isänemä Katzenmars on erittäin kaunis arabialainen täysverinen. Pienestä koostaan huolimatta tamma on erittäin kestävä ja omasi virheettömän rakenteen. Kasvattajallaan Katzenmars kävi useissa näyttelyissä, ja saikin monia palkintoja nuoruusvuosinaan. Vanhemmiten tamma myytiin harrasteratsuksi ja uusi omistaja käytti sitä helpoissa koulu- ja esteluokissa. Valitettavasti siitä ei ollut kouluratsuksi eikä hyppääjäksi, mutta matkaratsastus on ehdottomasti tämän arabialaisen juttu. Terve pää ja pitkät, matkaavoittavat askeleet toivat sen useaan voittoon lajin parissa. Tammaa käytetään lähinnä ratsuponi- ja puoliverijalostukseen, mutta on siitä muutama puhdasverinen matkaratsuarabikin saatu.

Isänemänisä Fakhr al Din ox oli komea jalostusori, joka kiersi näyttelyissä ympärimaailmaa. Lisäksi upean, miellyttämisenhaluisen ja nöyrän luonteen omaavalla oripojalla harrastettiin lännenratsastusta. Ketterät jalat, hieno laukka ja nopeat refleksit ratsastajan apuihin ovat periytyneet kaikille jälkeläisille, joista suurin osa toimii myös lännenratsastuksen parissa. Ori lopetettiin vanhuuden myötä kaviovamman ja sokeutumisen jälkeen.

Zakiyah Karam ei ollut ihan perinteinen arabialainen. Tammalla oli säyseä ja itsenäinen luonne, eikä se ollut rakenteeltaan siroin mahdollinen. Kasvattaja myikin sen pois "jalostukseen sopimattomana". Kuitenkin, siltä löytyi upeat liikkeet ja paljon oppimishalua, joten uusi omistaja kokeili siipiään tamman kanssa kouluradoilla. Kotimaassaan ratsukko on yksi tunnetuimmista, sillä tämä arabi pärjää vaativimmissakin luokissa. Ei juurikaan käytetty arabijalostukseen, mutta useat hienot arabialaiset puoliveriset ja ratsuponit ovat saaneet tältä tammalta puolet veriprosenteistaan.

Vanessan emä Lustigan on loistokas hyppääjä siinä missä Vanessan isäkin. Lustigan on kilpaillut melkeinpä ainoastaan kotimaassaan Saksassa, mutta on tunnettu nimi myös muualla maailmassa. Nuorempana Lustigan edusti Saksaa ponien Euroopan mestaruuskisoissa, ja toi kotimaalleen kultamitalin. Nykyään tamma kisaa pienempiä luokkia jo kolmannen junioriratsastajan kanssa. Kaksi aiempaa tamma on auttanut kilpailemaan hevosluokissa kansainvälisellä tasolla. Upea luonne ja melkoinen opetusmestari loistavalla ponnistusvoimalla! Esteradoilla lempeä luonne muuttuu nopeaksi ja vahvan kilpailuvietin omaavaksi vauhtihirmuksi. Lustiganin hyppytekniikka on kehuttu monelta suunnalta. Ilmava ja huolellinen hyppääjä, mutta hyppää vain sen verran kuin tarvitsee.

Emänisä Fahrhab on puhdasrotuinen newforestinponi, joka onkin melkoinen monitoimiponi. Ori on koulutettu myös ajolle este- ja kouluratsastuksen ohella. Sukupuolestaan huolimatta Fahrhab on perheponi, ja asunut vieroittamisestaan lähtien samalla perheellä Saksassa. Perheen kaksi lasta ovat kilpailleet ponilla kovillakin tasoilla sekä koulu- että esteratsastuksessa, mutta myös maastoesteillä ja kentässä. Lisäksi perheen vanhemmat ovat kokeilleet ponin lahjoja valjakkoajossa. Kaikissa lajeissa upea poni suorastaan loistaa. Sillä tuntuu olevan paljon lahjoja, upea kapasiteetti ja oppimiskyky. Luonteeltaankin ori on melko mukava, mitä nyt hieman kuumuvaa ja esteille syttyvää tyyppiä.

Yllämainitun monilahjakkuuden isä, eli Vanessan emänisänisä Fulbert, on melkoinen paketti itsekin. Luonteeltaan ori oli koko tallinväen kauhu - näykkijä, aina pahalla tuulella ja venkuili minkä ehtii. Kuitenkin, selästä käsin Fulbert on paras poni, jota ikinä saattaa päästä ratsastamaan. Askellajit ovat kerrassaan uskomattomat, lennokkaat mutta pehmeät, ja ori kuuntelee apuja kerrassaan mainiosti. Se keskittyy täysillä kaikkeen, ja hyppää uskomattoman hienolla tekniikalla. 4-vuotiaana se oli ikäluokkansa estekokeen ja irtohypytyskokeen paras, ja sai rakennearvostelussa kolmanneksi parhaat pisteet.

Emänisänemä Cartrimanda oli täysin Fulbertin vastakohta. Tämä kimo poni oli kerrassaan valloittava tapaus. Se oli rauhallinen, lempeä ja erittäin äidillinen. Se kilpaili pari vuotta esteillä, eikä ikinä menestynyt sen kummemmin kunnon kilpailuvietin puuttuessa, mutta kohtuullisesti. Siitoskäyttöön tamma siirtyi heti kisauran jälkeen, hyvä suku ja nappiluonne olivat kaksi hyvää syytä siitokseen. äitinä oloa rakastava Cartrimanda toimi muutamaan otteeseen myös sijaisemänä niin oman rotunsa edustajille kuin eräälle tinkervarsallekin. Kyllä tämä poni sai kaikki pikkuiset eroon, vaikka usea kasvoikin suuremmaksi kuin poni itse. Ponin kasvattajan harmiksi se kuoli synnyttäessään kaunista, kimoa newforestinponiorivarsaa pari vuotta sitten.

Vanessan emänemä on itsekin ratsuponi. Kuldingin veressä virtaa arabialaisen täysverisen ja newforestinponin upeat ominaisuudet. Erinomaiset hyppylahjat löytyvät tältäkin ponilta. Kylmäpäinen ja sokeasti ratsastajaan luottava poni on menestynyt ympäri maailmaa, ja on jo kolmatta vuotta Saksan estemaajoukkueessa. Kuldingilla on paljon ponnistusvoimaa, ja jo nuorena huomattiin sen upea hyppykapasiteetti kun utelias poni napattiin usein tarhan ulkopuolelta vaikka tarhan portti olikin tiukasti lukossa. Irtohypytyksessä poni hyppää itsensäkokoisia esteitä selvästi nauttien. Nykyään ponilla ei kilpailla maksimitasollaan lukuunottamatta maajoukkueen nimissä kilpailtuja kisoja.

Lustigan polveutuu newforestinponista ja arabialaisesta täysverisestä. Sen isä, Vanessan emänemänisä, Abdul-Hayy ox oli upeat raamit omaava arabialainen, joka ehti elämänsä aikana tehdä vähän kaikenlaista. Luonteeltaan ori oli tulinen ja kuumapäinen, itsepäinen ja monen mukaan melkoinen junttura, mutta yhteisen sävelen löydyttyä omistaja näytti arabin lahjat este- ja kouluradoilla. Suuriin luokkiin siitä ei rakenteensa ja pienen kokonsa puolesta ollut, mutta poniluokissa se vei useimmiten yhden kärkisijoista. Myös helppoja kenttäluokkia tämän uteliaan ja innokkaan arabin kanssa kokeiltiin. Valitettavasti ratsukon kolmansissa kenttäkisoissa he tulivat huonosti alas banketilta, ja sekä ratsastaja että ratsu kuolivat hoitoyrityksistä huolimatta.

Vanessan emänemänemä on Lustiganin poniverestä vastaava newforestinponitamma Gabrietella. Se on melkeinpä täysin Lustiganin isän vastakohta. Gabrietella on rauhallinen, stressaamaton ja erittäin kylmäpäinen tapaus, joka menestyi esteradoilla mainiosti. Se kieltänyt uransa aikana kertaakaan edes kotona eikä pelännyt mitään. Myöhemmin tammalla kilpailtiin menestyksekkäästi myös maastoesteillä. Nykyään tamma toimii vain siitoskäytössä, mutta on yhä teräskunnossa ja mielenvirkistykseksi sillä hypätäänkin vielä samalla tasolla kuin aikoinaan - ja poni on terve kuin mikä, niin jaloistaan kuin päästäänkin!

© robert, kiitos!



    Vanessa GER on käytössä ratsuponijalostukseen. Astutustasioista voi kysyä lisää sähköpostitse.
    Varsoja 3: tammoja 3 - oreja 0


Kilpailumenestys ja valmennukset

Vanesssa GER kilpailee Esteratsastusjaoksen alaisissa rataestekilpailuissa omalla nimellään tasolla 120cm. Kilpailukalenterissa esillä vain sijoitukset!


    Kilpailustatistiikka 42: 4-4-6
08.08.2009 Reeyah 120cm 3/80
04.09.2009 Gräslund 110cm 3/50
10.09.2009 Reeyah 100cm 4/50
11.09.2009 Reeyah 100cm 2/50
15.09.2009 Reeyah 120cm 5/50
17.09.2009 Naturael 100cm 1/100
20.09.2009 Naturael 110cm 4/100
18.09.2009 Reeyah 100cm 5/50
19.09.2009 Reeyah 100cm 7/50
20.09.2009 Reeyah 120cm 6/50
21.09.2009 Reeyah 110cm 5/50
22.10.2009 Reeyah 100cm 3/50
23.10.2009 Reeyah 120cm 3/50
25.10.2009 Reeyah 120cm 4/50
20.09.2010 Dark Side Trakehners 120cm 4/30
20.09.2010 Dark Side Trakehners 130cm 4/30
10.12.2010 Lime 130cm 6/40
19.03.2011 Savisiipi 120cm 4/34
02.06.2011 Viehättävä 100cm 5/50
13.06.2011 KK Door Away 100cm 3/40
01.08.2011 Bridgetown 120cm 5/30


Tänään ropsahti tilillemme Vanessan kanssa ensimmäinen voitto estekilpailuista. Cecilie Ridersin järjestämässä kilpailussa Vanessa suoritti radan hurjalla vauhdilla, voittaen muut kanssakilpailijat ajallisesti jopa kymmenellä sekunnilla! Tamma ei hermoillut lainkaan traileria pakatessa ja ponia lastattaessa, vaan oli oikea tyyneyden perikuva. Kilpailupaikalla Vanessa oleili valppaana trailerissa siihen asti, kunnes oli lämmittelyn vuoro. Lämmittelyssä Vanessa mulkoili uita poneja minkä ehti, eikä oikein jaksanut kiinnostua radalla olevista esteistä. Ehdin jo pelätä pahinta, että tamma ei lainkaan jaksaisi keskityä kilpailusuoritukseen, mutta ilmeisesti turhaan. Heti radalle saavuttuamme keskittyi tamma täysin siihen mitä siltä pyysin ja suoritti radan lyhyimmällä suunnittelemallani reitillä. Palkintojenjaossa nähtiinkin yltiöpäisen onnellinen omistaja poninsa selässä ottamassa vastaan palkintoruusuketta! Hyvä Vanessa!

Vanessa-neiti vaikutti varsin eloisalta ja vauhdikkaalta ponilta heti alkutunnista lähtien. Se ei olisi millään malttanut keskittyä tylsiin alkuverryttelyihin sileällä, kun kentän toisella puolen odottivat huomattavasti houkuttelevammat esteet. Tämän tunnin tarkoituksena oli keskittyä askeleiden sovitukseen sekä vauhdin kontrolloimiseen, mitä lähdimmekin ensi alkuun harjoittelemaan kuuden esteen jumppasarjalla. Sarja oli rakennettu in and out-tyyliseksi, eli hyppyjen väliin ei jäänyt yhtään askelta vaan uusi hyppy lähti heti edellisen laskeuduttua. Ensimmäisellä kerralla lähestyitte hieman turhankin lujaa, ja jouduit pidättämään Vanea melko ronskisti keskellä sarjaa. Lopputuloksena oli neljän viimeisen esteen putoaminen, mutta yritit joka tapauksessa hyvin korjata tilannetta. Uudella yrittämällä tempo oli jo paremmin kohdallaan, ja kaikki esteet ylittyivät puhtaasti ilman suurempia ongelmia. Tulitte jumppasarjaa muutamaan kertaan molempiin suuntiin, ja tammasta huomasi selvästi, miten askellus parani ja lennokkuus lisääntyi entisestään. Loppuun tulitte vielä matalahkoa kolmen esteen sarjaa, jossa esteiden väliin jäi yksi laukka-askel. Tässä harjoituksessa jouduit keskittymään vauhdin kontrolloimiseen huomattavasti enemmän, sillä liian hidas tai lujaa tullut lähestyminen ensimmäiselle osalle vaikeutti huomattavasti kahden jälkimmäisen osan hyppäämistä. Muutaman pudotuksen, kiellon ja toki myös onnistumisen jälkeen sarja alkoi sujua kuin vanhoilta tekijöiltä, ja olimme selvästi kaikki kolme tyytyväisiä lopputulokseen, hienoa !

Tämän päiväisen valmennuksen ideana oli harjoitella erilaisia teitä esteille sekä normaalia tiukempia, niin sanottuja uusintaratakäännöksiä. Aloititte tulemalla kahta estettä kaarevalla uralla. Tämä osoittautui odotettua hankalammaksi, sillä tamma olisi mieluummin jatkanut ensimmäiseltä osalta suoraan eteenpäin, kuin kaartanut seuraavalle osalle. Tämän vuoksi nähtiinkin muutama ohiratsastus, mutta pian ongelma alkoi hälvetä, kun ratsastit ensimmäiselle osalle hieman vinosti, kuin jo valmiiksi kaartaen kakkososaa kohti. Poni tuntui hoksaavan, mitä harjoituksessa haettiin ja lopulta sait ratsastettua hyvät, suorat lähestymiset molemmille esteille. Käännösharjoitukset tuntuivat olevan Vanessan mielestä huomattavasti hauskempia kuin kiemuraisten teiden koikkelehtiminen. Rakensin teille viiden esteen radan, jossa jokaiselle esteelle pystyi valitsemaan joko pidemmän, laajemman tien tai vaihtoehtoisesti kääntämään nopean käännöksen lyhyellä lähestymisellä. Aloitit hieman pidemmillä teillä, mutta ponin notkistuessa entisestään pystyit lopuksi lähestymään jokaiselle esteelle melko tiukalla käännöksellä. Tässä tammassa on selvästi ainesta tekemään nopeita suorituksia uusintaradoilla, vauhdista homma ei ainakaan jää kiinni!

Tallin läheisyydessa sijaitsee mukavan kokoinen, tasainen niittypalsta, jonne olin aiemmin käynyt rakentamassa muutaman luonnonesteen. Suorititte alkuverryttelyt kentällä, ja tamma tuntui huomattavasti aiempia kertoja tahmeammalta. Sait pyytää sitä vähän väliä käyttämään takapäätään paremmin ja liikkumaan energisemmin eteen. Saatuasi ponin kohtalaiseen vireeseen ja liikkumaan suhteellisen letkeästi, ohjasin teidät niitylle. Harjoitus ei ilmeisesti olisi voinut sattua sopivammalle päivälle - Vanessasta tuli kuin eri poni, kun se näki muutamat kokoamani esteet. Aloititte hypyt noin 60 sentin korkuisella esteellä, joka oikeasti oli sopivasti niityn laitaan lojumaan jätetty puun runko. Tamma hyppäsi hyvällä ilmavaralla, eikä ollut pelkoa siitä, että se olisi onnistunut kompuroimaan itsensä nurin kiinteällä tukilla. Seuraavana vuorossa oli muutamasta kapeasta puunrungosta ja puisista vanhoista estetolpista rakennettu okseri, jota poni hieman vierasti aluksi. Ensimmäinen lähestyminen päättyi kieltäytymiseen, mutta annettuasi ponin haistella ja katsella estettä hetken, se ilmeisesti päätti, ettei sitä tarvitse pelätä. Okseri ylittyi toisella yrittämällä puhtaasti ja hyvällä tyylillä. Kolmannen, lähinnä risuista kootun esteen poni ylitti myöskin komealla ilmavaralla - normaaliesteitä kiinteämpi muoto ilmeisesti sai osakseen kunnioitusta ja tamma varmisti näin, että loikka riittäisi yli asti, eivätkä kaviot jäisi kiinni mihinkään. Loppujäähdyttelyt pääsitte tekemään niityn "toisella puoliskolla", ja tamma tuntui todella rentoutuvan venyttäen kaulaansa ja koko kroppaansa. Yleisesti ottaen todella kyvykäs ja miellyttävän oloinen poni. Onnea ja menestystä kilparadoille!

Väänsitte lämmittelyksi parit koulukiemurat, voltteja ja väistöjä paljon. Teit myös kiemurauria, ja vähitellen aloit lämmitellä Vanessaa ravissa. Teit hieman askeleenpidennyksiä, ja testasit kokoajan oliko tamma kuulolla. Muutamien laukkaympyröiden jälkeen kokosin pienen innarin, korkeudeltaan 70cm. Tulitte sen parikertaa ravilähestymisellä, ja huomasin että tamma sai uutta puhtia esteet nähdessään. Parin ravihypyn jälkeen nostit laukan vasta suoristamisen jälkeen, ja tulitte innarin siten, että väleihin mahtui yksi laukka. Vanessa alkoi kiihtyä, mutta kuunteli kuitenkin pidätteitäsi. Pääsit hyppyihin hyvin mukaan, ja esteet näyttivät olevan lastenleikkiä pippuriselle tammalle. Ravasitte ja kävelitte senaikaa kun pystytin pienen sarjan. Otit käynnin kautta laukan ja hyppäsit 80cm korkuisen radan, erityisesti käskin tehdä kunnon lähestymiset ja hyvät tiet. Vanessa koitti kiihdyttää, mutta otit heti pidätteen. Rata sujui hyvin, ja korotin esteitä hieman. Nyt se oli 100cm. Käskin pitää hyvän vauhdin koko radan aikana, ettei tulisi kertaakaan temmonvaihdoksia nopeasta hitaaseen, mutta heti ensimmäisen hypyn jälkeen Vanessa kurvasi kauniisti toisen esteen ohi. Vauhtia oli liikaa, joten seuraavaksi tulit ravilähestymisellä kaksi ensimmäistä estettä. Nyt tamma kuunteli ja rata sujui hyvin, ilman sen kummempia vauhdinmuutoksia. Kasasin radan pois ja kävelitte sillävälin. Ikäänkuin rentoutumisen vuoksi laitoin pari erikoisestettä joita saitte hypätä melkolailla vapaasti. Ne olivatkin korkeudeltaan 110-120cm, ja sujuivat Vanessalta hyvin lennokkaasti.

Tänään saatiin Vanessan kansa ottaa rennosti, joten suuntasin ratsastustreenimme maastoon. Vanessa liikkui pirteänä ja kunteli apuja erinomaisesti. Muutamalla suoralla hiekkatiellä annoin tamman venyttää askeliaan ja laukata vapaasti koko matkan. Kun päästiin takaisin kotipihaan riisuin tammalta satulan ja suitset ja päästin sen hetkeksi rämpimään mutaiseen tarhaan muutaman palkintoporkkanan kera.

Aloitimme valmenuksen verryttelemällä itsenäisesti sillä välin kun Alberto kokosi esteitä kentän keskelle. Vanessa oli jo heti alkutunnista vireä ja kuuliainen. Ravailin uraa pitkin tehden voltteja ja taivutusharjoituksia saadakseni tamman lämpeämään kunnolla. Kun Alberto oli koonnut tehtäväradan valmiiksi ja todennut että Vanessa oli lämmennyt tarpeeksi, opasti hän minulle tekemänsä radan ja mitä tahtoi minun sillä tekevän. Rata koostui noin kuudesta esteestä, jotka oli aseteltu kentälle erinlaisille teille vaihtelevin etäisyyksin. Nostin Vanessalla laukan oikeassa kierroksessa ja ohjasin ponin kohti ensimmäistä estettä. Vanessa tahditti akseliaan ennen hyppyä ja ylitti, tammalle vielä matalan, alle metrin korkuisen esteen kevyesti. Seuraavaksi oli vuorossa matalempi okseri, jonka yli Vanessa venytti nätisti. Okserin jälkeen seurasi tiukka kaarre, jonka jälkeen kahden kolmen esteen sarja todella lyhyin estevälein. Vanessa kompuroi ensimäisen esteen jälkeen, pudotti toisen, mutta kokosi askeleensa sarjan viimeiselle esteelle ylittäen sen nätillä ja ilmavalla hypyllä. Alberto neuvoi koko ajan mitä kannattaa tehdä pitääkseni kuumuvan ponin hallinnassa. Viimeiselle esteelle tultaessa lisäsi Vanessa vauhtiaan suorittaakseen puhtaasti reilun metrin korkuisen esteen. Laukatessamme vasenta kierrosta antoi Alberto muutaman lisäneuvon ja pisti meidät taas töihin. Tällä kertaa Vanessa selviytyi estesarjastakin ongelmitta. Alberto muutti hieman esteiden korkeuksia ja muutamia välimatkoja ja ratsastimme tamman kanssa radan vielä muutamaan otteeseen ennen itsenäistä loppuverryttelyä. Kun viimein kävelimme pitkin ohjin uralla, oli vanessa hiestä kiiltävä ja puuskutti hengästyneenä. Taputin tammaa ekstrakerrat vielä laskeuduttuani selästä. Vanessa on kyllä kevyesti maailman paras esteponi eikä minun tarvinnut lainkaan hävetä saksalaisen huippuvalmentajan edessä!

Vanessalla oli luvassa rauhallinen vapaapäivä pitkän harjaustuokion ja laiduntamisen merkeissä. Aamu alkoi ulkoilemisella, josta tamma nautti sen verran paljon, että sisään haettaessa se oli paksun pölykerroksen alla. Harjasin neidin putipuhtaaksi kaikkia mahdollisia eri harjoja käyttäen ja vihdoin kun sain ihastella työni tulosta, sain pari tallityttöäkin mukaan katselemaan säkenöivää ponitammaa. Harjauksen jälkeen oli ponien päästö takaisin laitumelle, jossa ne saivat viettää yönkin, sillä lämpöitilojen oli tarkoitus pysyä reilusti plussan puolella yölläkin.

Vanessa ja daivive köpöttelivät kentän sisälle ja pistin heidät töihin heti. Saitte kuitenkin aluksi ravata ja työstämään tammaa volteilla. Heti kun tamma alkoi reagoida ja myötämään sait tehdä nostoja. Laukannostoja siis. Ekalla kerralla ne onnistui tododella hienosti, mutta sitten neiti alkoi ennustamaan ja siitä ei oikein tullu mitään. Pistin pari estettä kentän keskelle, jumppasarjaksi. Esteitä oli kuusi ja kaikki oli laitettu ristiesteiksi. Sait tulla ekalla kerralla ravissa ja esteet olivat 50cm. Vanessalla oli kova vauhti päästä laukkaamaan niin ennen ekaa estettä tuli jtn outoja ravi/laukka askeleita. Pääsitte kuitenin yli hyvin ja sait tulla uudrestaan ravissa. Tälläkertaa sait sen pidettyy ravissa ja tamma näytti iloiselta. Nostin kaksi vikaa estettä 70cm ja muutin kaikki esteet pystyiksi. Tälläkertaa sait tulla taas ravissa - mutta reippaassa ravissa, että Vanessa pääsis ekan esteen yli. Vanessa kuitenkin pääsi hienosti yli ja jatkoi todella mukavasti muitten yli. Lopetimme tunnin sillä että saitt hypätä 100 korkean sarjan.

Seuraavalla viikolla pääsin taas valmentamaan hienoa Vanessa tammaa ja daivivea. Olitte jo lämmitelly kentällä ja saitte sitten alkaa laukata. Pistin tälläkertaa pari erikoisestettä esille, vesieste ja muurin. Vanessa katsoi ihmeessään että mitäs nytten. Saitte tulla laukassa vesiesteen joka oli aluksi 50cm. Vanessa katteli ihmeissään, mutta sait sen hyvin yli, vaikka vähän epäröintiä siellä oli. Tulitte uudestaan ja nostin ja nostin. Lopuksi nostin estettä taas ja heti kun tulitte niiin - PAM! neiti kielsi muttet tippunu, vaikka olikin semmoinen että olisit voinu lentää pää edellä veteen. Saitte levätä ja sitten tulitte muurta. Tätä neiti ei kuitenkaa pelkäny nii ja tulitte sitten hyvin sen yli, ilman mitään vaikeuksia.


Kuvagalleria

Virtuaalihevonen - A SIM-Game horse
Kaiken materiaalin © Painswick ellei toisin mainita
Otsikon kuvista kiitos Lapse of the Shutter (CC BY-NC-SA 2.0), taffel & PS
Hevosten kuvien tekijänoikeudet saat esille pitämällä hiirtä kuvan päällä!