etusivu oritarjonta astutusinfo

Kaarnan Mikkihiiri

VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I, SLA-I, YLA1

Rekisterinumero VH06-018-6316 Kasvattaja Virtuaalitalli Kaarna  
Syntymäaika 18.08.2009 Omistaja VRL-05706
Rotu & sukupuoli Suomenhevonen, ori Painotuslaji Kouluratsastus
Väri & säkäkorkeus Punarautias, 161cm Koulutustaso ko: Vaativa B, re: 80cm

Mikki on varsinainen mamin oma pieni kultapoju, vaikkei se kokonsa puolesta niin kauhean pieni olekaan. Yleisilmeeltään Mikki antaa helposti hieman hömelön kuvan itsestään toljottaen korvat lerpallaan sen ympärillä tapahtuvia puuhia, välittämättä lainkaan siitä, millainen hälinä tallipihalla on. Vaikka ensisilmäykseltä herra näyttääkin kovin rauhalliselta puskaratsulta, piilee sen komean ulkokuoren alla oman arvonsa tunteva orii, jota täytyy osata käsitellä oikein pitääkseen riiviön aisoissa. Jos ihmminen kuitenkin onnistuu löytämään tiensä suuren otuksen sydämeen, on tämä herra varmasti sinulle juuri se suloinen hiiri, mikä Mikki on Minnilleen.

Hoidettaessa Mikki ei korvaansakaan hetkauta, vaan seisoo nätisti paikoillaan seuraten hoitajan toimia ja tutkien harjapakin sisältöä ja ohikulkevien taskuja herkkupalojen toivossa. Pienestä pitäen on herraa käsitelty ja kohdeltu hyvin, mikä tietysti näkyy hyvinä tuloksina näin vanhempanakin. Kaikki käsittely on Mikille arkipäivää ja harjalla saa helposti käydä läpi koko hevosen ilman minkäänlaista protestointia - päinvastoin, orii vain nauttii saamastaan huomiosta ja saattaa jopa kinuta hieman lisähuomiota, mikäli hoitaja sen mielestä lopettaa harjauksen liian aikaisin. Kavioita putsattaessa on parempi kuitenkin varautua käyttämään raaempaa voimaa saadakseen ne lautasantennin kokoiset tassut nostettua maasta ylös, mutta kun ne vihdoin on ylhäällä, hoituu putsaaminen ja kengittäminenkin sen suuremmitta ongelmitta. Ensimmäiset ongelmat herran kanssa saattaa ilmetä satuloidessa, kun Mikki kiusakseen pullistaa vatsaansa, jotta satulavyötä ei millään saisi kiinni. Jos oriin temput kuitenkin tuntee, voidaan tähän varautua ja täten toimia satuloidessa salamannopeasti, jolloin hieman hitaammalla käyvä herra ei ehdi tajutakaan mikä sinne selkään sujahti. Suitsiminen on Mikin kanssa helppoa, sillä poika ottaa mielellään kuolaimet vastaan, eikä sen kummemmin kurottele päätään kattoon. Varustaessa täytyy kuitenkin pitää huoli siitä, ettei ovela herramme sujauta kieltän kuolainten päälle, sillä se on Mikin yksi pahoista tavoista, joilla se koittaa luistaa työnteosta.

Kaikki käsittely on Mikin kanssa helppoa, kunhan vain muistaa käyttää heikon naruriimun sijasta oriin omaa nahkariimua ja ketjua, jolloin tämäkin kuumakalle pysyy nätisti käsittelijänsä vierellä. Talutettaessa seuraa taluttajaansa kuin koiranpentu, vaikka joskus tammojen tullessa vastaan tanssahteleekin paikallaan. Turhia Mikki ei kuitenkaan hötkyile, vaan sen kanssa on helppo siirtyä paikasta toiseen jalkasin.

Mikin selkään noustessa on hyvä varautua nopeaan liikkeellelähtöön, sillä vaikka herra ei aluksi vaikutakaan niin innostuneelta joutuessaan treenaamaan, viihtyy se itseasiassa melko hyvin kentällä. Alkuverryttely on syytä hoitaa huolella, sillä orii tuppaa joskus olemaan hyvinkin tahmea treenin alussa. Kunhan herran kuitenkin saa lämpeämään, hakeutuu orii nopeasti kuolaimelle ja yhteistyökin alkaa sujumaan paremmin Mikin reagoidessa herkemmin pienempiinkin apuihin. Mikki ei juurikaan protestoi ihmisen sille asettamia tehtäviä vastaan, vaan jaksaa työstää liikettä pidemmänkin aikaa, ellei se heti mene aivan putkeen. Ratsastajan on mukava istua suurikokoisen hevosen selässä, sillä Mikin askeleet ovat hyvin pehmeitä ja helppoja mukailla, eikä lainkaan niin pompottavia kuin suurilla ratsuilla yleensä. Alkuun voi olla vaikeaa saada ravia kunnolla liitämään, mutta kunhan tarpeeksi jaksaa työstää niin saa varmasti herran paremmat puolet näkyviin. Siirtymiset askellajista askellajiin hoituu sulavasti ja lähes tulkoon huomaamattomasti pienistä avuista. Mikki on upea näky koulukentillä kulkiessaan täysin ratsastajan vallassa, suurten ja liidokkaiden askellajien liikuttaessa suomenhevosta pitkin kenttää. Esteratsastus ei juurikaan ole Mikin heiniä, sillä poika ei ole koskaan ymmärtänyt hyppäämisen päälle. Pienet esteet saattaa vielä ylittyä ongelmitta, Mikin pystyessä ylittämään ne vain suurentamalla askeliaan. Korkeammilla esteillä Mikki kolauttaa herkästi puomin kannatimeltaan unohtaessaan nostaa takajalkojaan tarpeeksi.

Maastolenkeistä tämä orii nauttii ja sen näkee rentoutuvan täysin päästessään luonnon helmaan. Kevyt jolkottelu maastossa ratsastustreenin päätteeksi, on loistava tapa rentouttaa Mikki. Villit laukkapätkätkään ei Mikin mielestä ole yhtään pahitteeksi, kun ne saa toteuttaa pitkällä hiekkasuoralla. Maastoeste- tai matkaratsastusratsuksi Mikistä ei kuitenkaan ole, sen kehittäessä hurjista ojista itselleen vihollisen.

Kilpailutilanteessa on parempi varautua oriin pöyhistelyihin, sillä tämä herra tahtoo todella saada vastustajansa vapisemaan trailereissaan. Se tanssahtelee ja hirnuu minkä ehtii ja siksi onkin parempi pidätellä oria trailerissa tai lähteä kävelemään kauemmas kilpailupaikasta. Itse kilpasuorituksen aikana Mikki kuitenkin keskittyy ratsastajaansa vähintään satakymmenprosenttisesti, eikä juurikaan tuhlaa energiaansa radan ulkopuolella tapahtuviin asioihin. On omistajan helppo hymyillä uljaan ratsunsa selässä vastaanottamassa palkintoa, joka on ansaittu kovalla työllä ja mahtavilla tyylipisteillä!

Sukutiedot

SLA-I, YLA3
i. Purje-Aatos
trt suomenhevonen, 155cm
ii. Purjehtija
tprt sh 156cm
iii. Juhana   rt sh 156cm
iie. Irmeli   tprt sh 150cm
ie. Haaveilija
trt sh 152cm
iei. Väinämö   trt sh 155cm
iee. Kastehelmi   rt sph 147cm
KTK-II
e. Misteli
rt suomenhevonen 150cm
ei. Misteri
rt sh 149cm
eii. Mehtän Kuningas   prt sh 154cm
eie. Leppäkerttu   rt sh 152cm
ee. Juhlijatar
rt sh 152cm
eei. Jolla   trt sh 155cm
eee. Ehtivä   prt sh 153cm
Näytä sukuselvitysPiilota sukuselvitys

i. Purje-Aatos on palkittu ensimmäisellä palkinnolla suomenhevosten laatuarvostelussa, mikä varmasti kertoo jo paljon tästä upeasta oriista. Aatos on suhteellisen helppo hoitaa ja käsitellä, eikä yleensä aiheuta minkäänlaisia hankaluuksia hoitajalleen. Mikin tavoin tykkää tämäkin herra esiintyä tammoille edukseen ja tanssahtelee näille mielellään. Ratsastustilanteessa Purje-Aatos on yhteistyönhaluinen ja eteenpäinpyrkivä, eikä sillä ole mitään rankkaa koulu- tai vauhdikasta estetreeniä vastaan. Aatos on kilpaillut näyttävästi koulukilpailuissa, keräteen kontolleen jopa 60 kilpailuusijoitusta! Mikin lisäksi Purje-Aatoksella on seitsemän jälkeläistä, jotka ovat toinen toistaan upeampia.

ii. Tuuheaharjaksinen Purjehtija oli tuttu näky kouluradoilla, aina vaativan B:n luokissa asti. Koulumenestyksen lisäksi orii menestyi myös suhteellisen hyvin näyttelyissä, sijoittuen näissäkin usein kärkihevosten joukkoon. Suosittuna jalostusoriina Purjehtija jätti jälkeensä lähes viisikymmentä toinen toistaan upeampaa suomenhevosta, ennen kuin laukkasi vihreämmille laitumille liki 26-vuotiaana.

iii. Jo 16-vuotiaana mystisesti menehtynyt Juhana oli aikanaan erittäin taitava kouluratsu ja myös haluttua tavaraa jalostuspuuhissa. Jälkeläisiä tämä ruusukehai ehti jättää jälkeensä reilut parikymmentä, joista yksi oli aivan viimeisimmillään siitetty Purje-Aatos.

iie. Irmeli oli todellinen monitoimihevonen, sillä se kilpaili palkitusti sekä esteillä, koulussa että valjakkoajossa. Sen lisäksi että tamma oli erinomainen kilpahevonen, toimi se myös luotettavana lastenratsuna ja emänä varsoilleen, joita se elämänsä aikana synnytti viisi. Tamma laukkasi vehreämmille laitumille ollessaan huimat 26 vuotta.

ie. Kaunis tummanrautias Haaveilija toimi elämänsä aikana kouluratsun lisäksi opetushevosena ratsastuskoululla. Suurin osa tamman kilpailukokemuksesta koostui pienistä seurakilpailuista, joihin ratsastuskoulun oppilaat osallistuivat Haaveilijalla, mutta ehti se kilpailla aluetasollakin oman kilparatsastajansa kanssa. Kun ratsastuskoulutyöstä oli taukoa, ehti harvinaisempisukuinen tamma varsoakin kaksi kertaa, joista toisella kerralla syntyi tietysti Purje-Aatos. Haaveilija menehtyi karsinaansa 23-vuotiaana.

iei. Hienosti kouluratsastuksessa menestynnyttä Väinämöä ei kovin monen hevosen suvussa näekään, sillä vaikka orii pärjäsi hienosti kouluratsastuksessa, ei sitä haluttu liiaksi käyttää jalostukseen. Loppujenlopuksi herra laittoi alulle viisi upeaa suomenhevosta.

iee. Kastehelmi ei juurikaan ottanut menestyäkseen seura-ja aluetason koulukilpailuissa, joten se siirtyi harrasteratsuksi nuorelle miehelle, joka myöhemmin teetätti tammalla sen ainoan tiedossa olevan varsa, Haaveilijan. Tamma lopetettiin 20-vuotiaana vanhuuden takia.

e. Mikkihiiren emä on kaunis raudikko tamma Misteli, joka on kilpaillut kunnioitettavasti sijoittuen kouluratsastuksessa. Tammalta löytyy menestyslistasta II-kantakirjapalkinto ja muutama SERT Näyttelyjaoksen alaisista näyttelyistä. Misteli ei omaa lainkaan ikäviä luonteenpiirteitä, vaan on perusluonteeltaan erittäin kiltti. Ratsastettaessa tammasta löytyy tahdikkuutta, mutta pysyy silti hyvin ruodussa ja ratsastajan komennuksen alla. Tamma on elämänsä aikana asunut muutamallakin eri tallilla, joista ensimmäisessä synnytti kaksi varsaa.

ei. Komea, mutta pienikokoinen orii Misteri on luonteeltaan erittäin sisukas ja periyttää jälkeläisilleen, varsinkin oreille, kovaa luonnetta. Herra ei kuitenkaan onneksi perinyt sänsä hirviömäistä luonnetta kokonaan, vaan vain pienen osan siitä hankaluudesta. Päättäväisen luonteensa ansiosta on Misteri sijoittunut loistavasti niin koulu- kuin esteratsastuksessakin. Jälkeläisiä herra on tähän mennessä jättänyt jälkeensä neljä.

eii. Punarautias Mehtän Kuningas, tutuille vain Kunkku, oli mahtaileva ja hankala orii. Kauniin rakenteen omannut Kunkku ei juurikaan pärjännyt niissä harvoissa kilpailuissa joihin sen kanssa osallistuttiin - lähinnä niskurointinsa ja temppuilunsa takia. Jälkeläisiä komea herra kuitenkin jätti jälkeensä jopa 20 - jokaisen ostajan toivoessa, ettei varsalle periytyisi Kunkun luonnetta.

eie. Leppäkertusta nauretaan useinkin sen olevan aivan nimensä veroinen. Niinhän se onkin, Leppis on rauhallinen kuin viilipytty ja välillä se hevonen, joka muilta jää huomaamatta. Syyttä kuitenkin, sillä vaikka Leppikseltä ei löydy tulista ja tuittupäistä luonnetta, sillä on suomenhevoselle ominainen luotettavuus, tasaisuus ja kiltteys. Ulkonäköä Leppikseltä ei puutu, sillä se on kantakirjattu I-palkinnolle ja näyttelykehiä on muutenkin kierretty menestyksekkäästi. Leppis onkin periyttänyt hienoa rakennetta jälkeläisilleen.

ee. Mikin emänemä Juhlijatar on kaunis 152cm korkea rautias tamma joka on kantakirjattu II-palkinnolle. Pääasiassa Juhlijatar on toiminut pelkkänä siitostammana ja kierrellyt satunnaisia näyttelyitä, vaikka sai kelpotuloksia kouluradoiltakin niissä satunnaisissa kilpailuissa joissa se kävi.

eei. Jolla on ikänsä toiminut lähinnä työhevosena maatilalla ja osoittanut olevansa oikea tuittupää. Kovapäisyyden takaa löytyy kuitenkin luotettavuutta, mikä onkin ollut Jollan uralle tärkeää. Työhevoseen on voitava luottaa kuin kallioon ja Jollaan voi. Ori on astunut useita tammoja kotiseudullaan, mutta harva jälkeläinen on sen kummemmin maailmankartalle lähtenyt. Jollankin arvo on ollut jotain sellaista, mitä näyttelyt ja kisakentät eivät voi mitata.

eee. Ehtivä on toiminut perheen harrasteratsuna josta se lopulta lähti kohti rentoa kisauraa kouluhevosena. Seuratasolla menestynyt tamma on varsonut Juhlijattaren lisäksi toisen tammavarsan. Ehtivän luonteesta on kerrottu pelkkää hyvää; luottohevonen jolta löytyy järkeä ja tilannetajua. Turha hömpöttely syö vain turhaa energiaa, voisi Ehtivän kuvitella sanovan.

Jälkeläiset

Ottaa vastaan tammoja enää hyvin rajoitetusti. Astutusmaksu 400v€, varsamaksu 600v€.

Syntynyt Sukupuoli Nimi   saavutukset Emä
11.11.2009 tamma Kaarnan Malla   KTK-III Kaarnan Halla
18.10.2010 tamma Jäpän Virna   KTK-III Virnan Varini
05.10.2010 tamma Metsäkartanon Sohra Metsäkartanon Mimosa
02.02.2011 tamma Koston Madeleine   SV-II Riiviöiden Adalmiina
06.04.2011 tamma ILO Minnihiiri ILO Orvokki
08.05.2011 tamma Unisointu   irtoSERT, KTK-III Uniseili
17.05.2011 ori Fiktion Murto Lasikriisi KAT
19.05.2011 ori Viehättävän Pluto   VIR MVA Ch, KTK-III Huvin Lystiina
08.06.2011 tamma Koistilan Hinni   Ellenin Hyasintti
26.06.2011 ori Riiviöiden Riku-Rikas   irtoSERT Koston Eloveena
06.07.2011 ori Koivukujan Aatu   irtoSERT, KTK-III, YLA3, KRJ-II Suvannon Uniikki
10.07.2011 tamma Koivukujan Eevi   KTK-III Koon Neitoperho
25.09.2011 tamma Kivikylän Nasu   Ch-NV, KTK-III Soihdun ILO
06.01.2012 tamma Helmen Runohiiri   SV-I, KTK-III Runotyttö
01.01.2012 ori Helmen Merkkuurius Derbyn Jadetar

Kilpailutiedot & päiväkirja

KRJ Kouluratsastuskilpailut:
21.08.2009 Kruunuvaara, Helppo B 6/37
01.09.2009 Devilish Dressagemasters, Helppo C 1/100
06.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 5/50
07.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 1/50
08.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 6/50
09.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 1/50
09.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 2/50
09.10.2009 Kilpailukeskus Stewart, Helppo C 3/30
10.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 1/50
10.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 7/50
10.10.2009 Reeyah Ponies, Helppo A 2/50
17.10.2009 Fiktio, Helppo B 1/26
18.10.2009 Fiktio, Helppo C 2/25
18.10.2009 Fiktio, Helppo B 1/26
20.10.2009 Fiktio, Helppo C 4/25
21.10.2009 Fiktio, Helppo C 5/25
22.10.2009 Fiktio, Helppo C 4/25
22.10.2009 Fiktio, Helppo B 3/26
23.10.2009 Fiktio, Helppo A 3/31
01.11.2009 Yankee Stables, Helppo A 6/80
01.11.2009 Yankee Stables, Vaativa B 6/83
04.11.2009 Heathland, Helppo A 5/30
08.11.2009 Monte, Vaativa B 6/50
09.11.2009 Louves, Helppo C 5/61
11.11.2009 Louves, Helppo A 2/55
21.11.2009 Virtuaalitalli Dei, Helppo C 3/50
22.11.2009 Virtuaalitalli Dei, Helppo C 6/50
22.11.2009 Virtuaalitalli Dei, Helppo B 2/50
23.11.2009 Tervaleppä, Helppo A 1/50
23.11.2009 Daftomor, Helppo B 4/30
23.11.2009 Daftomor, Helppo B 4/30
24.11.2009 Daftomor, Helppo B 1/30
25.11.2009 Daftomor, Helppo B 5/30
30.11.2009 Daftomor, Helppo A 4/30
02.12.2009 Team J&K, Helppo B 4/47
04.12.2009 Twisty Puzzle, Vaativa B 3/40
05.12.2009 Twisty Puzzle, Vaativa B 3/40
24.08.2010 Zurück, Vaativa B 4/70
29.08.2010 Virtuaalitalli Paitsio, Helppo A 7/50
04.09.2010 Västerby, Vaativa B 8/100
05.09.2010 Jewel Ponies, Helppo B 4/100
09.09.2010 Mörkövaara, Vaativa B 3/50
11.09.2010 Mörkövaara, Vaativa B 2/50

Näyttelyt:
Palkittu VIR MVA Ch-arvonimellä 23.03.2011
NJ 28.11.2009 Turjaken Talli, irtoSERT (LKV1), Maria A.
NJ 30.11.2009 Raadelman hevostila, irtoSERT (LKV2), Elisa A.
NJ 23.12.2009 Riiviöt, MVA-SERT (BIS5), Anu V.
NJ 10.01.2011 Dainty irtoSERT (2.), Peppi S.
NJ 10.02.2011 Viehättävä MVA-SERT (BIS1), Peppi S.
NJ 10.02.2011 Riiviöt MVA-SERT (BIS1), Anette N.
NJ 20.02.2011 Varpumäen Hevostila irtoSERT (LKV1), Alina J.
NJ 28.02.2011 Koston Suomenhevoset MVA-SERT (BIS3), Anette N.

VSR 05.11.2011 Rotunäyttely LKV5, I-palkinto, tuom. Shonna
VSR 05.07.2012 Rotunäyttely ei tuloksia, tuom.

28.11.2009 - Päiväkirjamerkintä

Tänään oli vuorossa Mikin ihka ensimmäiset näyttelyt! Olin puunannut herraa jo koko edellisen viikon varoen pästämästä sitä kuraisimpaan tarhaan. Päästyämme näyttelypaikalle, Turjaken Tallin pihaan, kihisin jännityksestä. Tallipihalla käyskenteli suuri joukko hevosia, toinen toistaan komeampia. Mikin kehän koittaessa nuori herra tepastei oikein komean näköisenä kohti aitausta jossa osa osanottajista jo odotteli. Tuomarin arvioidessa muite hevosia oli Mikki suunnattoman levoton ja jouduin rauhoittelemaan sitä toden teolla, ettei se jyräisi vieressä olevia hevosia - saatika sitten minua. Tuomarin tullessa Mikin kohdalle, tein kuuliaasti kaiken, minkä tuomari pyysi minua tekemään. Ravatessa Mikki tahtoi ajoittain innostua ja nosti muutaman laukka-askeleen, mutta sain pojan onneksi aina takaisin raviin. Palkintoja jaettaessa sijoituimme upeasti luokkavoittajiksi! Tämä tarkoitti matkaamista BIS-kehään. Näyttelyn parhaaksi valittiin kaunis April Hill's Replica ja loppujenlopuksi Mikin kanssa jäätiin ilman BIS-sijaa. Olen kuitenkin erittäin ylpeä luokkavoitostamme ja toivon, että seuraavissa näyttelyissä sijoituttaisiin BIS-kehässäkin!

23.01.2010 - Päiväkirjamerkintä

Siitä on ehtinyt kulua jo jonkin aikaa kun viimeksi Mikin kanssa käytiin ihan kunnon valmennuksessa. Nyt taluttaessani oria ramppia pitkin tallin pihaan, jossa osallistuttaisiin saksasta tulleen valmentajan hikitreeniin, en jännittänytkään niin paljoa, kuin mitä olisin olettanut. Mikki tepasteli rauhassa vierelläni kohti kenttää, jossa jo muutama ratsastaja verrytteli hevosiaan. Kun valmentaja vihdoin saapui, olin jo ehtinyt lämmitellä Mikkiä hyvän tovin ja herra pärskyi innostuksesta päästä hommiin. Valmennuksessa käytiin läpi lähinnä taivutuksia ja askelten hallintaa venyttämällä ja lyhentämällä. Alkuun Mikki ei oikein jaksanut keskittyä taivutuksiin, mutta kun tarpeeksi monta kertaa käytiin harjoitus läpi, alkoi herrakin ymmärtää, mitä tässä haettiin. Askeliaan herra hallitsi oikein hyvin ja ravikin saatiin liitämään oikein kunnolla heti ensimmäisellä yrittämällä. Valmennuksen loppuun saatiin kunnon kehut valmentajalta, joka manasi, että tämä herra tulee vielä loistamaan monta vuotta koulukentillä vieden ainakin jonkun palkintopalleista itselleen.

20.07.2010 - Päiväkirjamerkintä

Tiedätte varmasti sen tunteen, kun aurinko paistaa ja linnut laulavat ja nautit vapaudesta maastolenkillä uljaan rakastetun ratsusi kanssa. Tämä on juuri niitä päiviä, jolloin tuntuu siltä kuin mikään ei voisi pilata hyvää oloani. Mikki sai kunnon harjaustuokion heti aamusta - poika oli yön aikana löytänyt laitumelta muutaman kuraläikän - jonka jälkeen varustin oriin ja suuntasimme kohti tallin maastoja. Mikki kulki allani valppaana, yrittäen silloin tällöin naukkasta pientä suupalaa puista jotka ohitimme. AIkamme käveltyä rennon letkeästi pitkin ohjin kokosin Mikin ja käännyin pienemmälle metsätiette, joka johtaisi meidät suoraan läheiselle niitylle, jonka halki usein pidettiin leikkimielisiä laukkakisoja. Mikki aavisti jo tulevan ja painaessani pohkeilla kevyesti oriin kylkiin, ampaisi tämä villiin laukkaan pukittaen muutaman ilopukin alkuun. Nauroin ja kyyristyin orin sään ylle. Vauhti sen kuin kiihtyi ja kiihtyi ja harmikseni olimme pian jo niityn toisessa päässä ja jouduin hidastamaan innostuneen oriini holtittomaan raviin - Mikki olisi selvästi halunnut jatkaa vielä laukkaamista. Ravailimme vielä pienen pätkän metsää kohden, kunnes käänsin pojan ympäri ja annoin ohjaa, jotta Mikki saisi ravata rennompana. Päästessämme lähemmäs kotitallia, hidastin Mikin käyntiin. Ohjastin Mikin kohti tarhoja, valahdin alas selästä ja riisuin herralta varusteet. Mikki näytti ikionnelliselta päästessään kirmaamaan tarhaansa heti ratsastuslenkin jälkeen - ei näin hienona päivänä raaski hevosta sisällä pitää.

30.04.2011 - Kantakirjaus

Olin jännityksestä kankeana kuskatessani Mikkiä kohti kantakirjaustilaisuutta. Orii oli ollut helppo lastata, eikä se onneksi ollut pahemmin liannut itseään yön aikana. Kun vihdoin kurvasin autollani parkkipaikalle, oli siellä jo väkeä jos jonkinmoista. Päätin antaa Mikin vielä rentoutua trailerissa, ennen kuin olisi viimeisen loppusilauksen aika ennen kehään menemistä. Koko esittämisen ajan Mikki käyttäytyi erittäin mallikkaasti ja saatoin vain hymyillä. Kun sitten tuomarit olivat saaneet arvostelun loppuun ja Mikille myönnettiin kantakirjan ensimmäinen palkinto, oli minulla vaikea pysytellä pystyssä. Mamin oma kultapoju oli oikein suomenhevosten eliittiä!

08.08.2011, klo 18:00-19:00 - Kouluvalmennus, valmentajana Snniif

Daivive talutti Mikin kentälle ja nousi orin selkään. Saatuaan satulavyön kireämmäksi, lähditte työskentelemään käynnissä. Aloititte perusharjoituksista, pysähdyksistä ja peruutuksista. Työskentelynne oli jo alussa tiivistä, vaikka ori yrittikin välillä lisätä vauhtia, et päästänyt sitä hurjastelemaan. Ravissa käskin tehdä temponvaihteluita ja vaihtamaan useamman kerran suuntaa. Suusta oli ori hieman kova, mutta pysyi pohjeavulla tuntumalla. Laukassa kehotin käyttämään enemmän istuntaa apuna, sillä suusta se ei kauhean hyvin ottanut apuja vastaan. Sait hetken aikaa etsiä sopivaa istuntaa, joka kertoi avut orille, mutta löytäessäsi oikein sävelen, sait Mikin heti kulkemaan paremmin. Aloitimme kouluratsastusliikkeiden teon taivutuksista. Otit orin kuulolle ja lähditte taivuttamaan sulkutaivutuksella. Taivutuksessa sait pitää orin lähellä ja tuntumalla, sillä Mikki rupesi innostuessaan vääntämään taivutusta liikaa. Avotaivutus sujui sulkutaivutukseen verrattuna paremmin. Ravissa teidän piti muistaa vain pitää vauhti yllä, niin silloin taivutukset sujuivat ja olivat todella näyttäviä. Lopuksi otitte vastalaukkaa. Mikki tykkäsi ideasta ja lähtikin suoraan kiitolaukkaan. Sait Mikin hyvin kiinni ja loppulaukka meni hyvin.

09.08.2011, klo 16:00-17:00 - Kouluvalmennus, valmentajana Snniif

Tapasin tutun ratsukon uudestaan. Päätimme aloittaa edellisen kerran jäätyihin asioihin, mutta aluksi sait alkuverrytellä Mikin. Lähditte työskentelemään rauhassa aluksi käynnissä ja sitten ravissa. Tällä kertaa muistit vaikuttaa oriin myös painoavuilla, joten ori kulki kuuliaisena ja kauniisti yhtään temppuilematta. Laukka oli reipasta ja eteenpäinpyrkivää, Mikki laskeutui siinä muotoon ja haki tukea ohjista. Aloitimme vastalaukasta mihin olimme viimeksi jääneet. Tällä kertaa tosin tarkoituksena oli tehdä yksi laukanvaihto askeleessa. Sait valmistella Mikkiä hetken aikaa ja kun olitte valmiita, tulitte kohdalleni jolloin laukka tuli vaihtaa. Aluksi vaihto oli kömpelö ja hidas, mutta silti se vaihtui. Kehotin ottamaan hevosta tarkemmin kuulolle ja pistämään se pinnistämään kaikki aistit sinun ohjeitasi kuuntelemaan. Seuraavalla kerralla onnistuitte jo paremmin. Teitte muutaman vaihdon, jonka jälkeen siirryttiin koottuihin askellajeihin. Saitte näyttää kaikki askellajit erilaisilla kiemuraurilla. Mikki näytteli ravin ja laukan mielellään. Suoriuduitte tänäänkin hyvin ja yhteistyönne parani huomattavasti.

20.08.2011, klo 10:00-11:00 - Kouluvalmennus, valmentajana Sylvester

Aamu oli mukavan viileä, mutta tummat sankat pilvet pimensivät aamua huomattavasti eikä aruingosta ollut näkynyt vilaustakaan sitten eilisen laskun. Mikki oli hiekkakentällä alkukäynneissä hieman jäykän oloinen, mutta ratsastaja sai sitä hyvin vetrytettyä käynnissä hyvin taivutelluilla volteilla sekä kulmien astuksilla. Mikin askeliin tuli jäntevyyttä ja tahti säilyi paremmin. Ravissa ratsukko sai tehdä muutaman kierroksen vapaamuotoisesti voltteja ja temmonmuutoksia ja lähinnä tarkastelin ratsukon yhteistyötä. Mikki liikkui reippaasti ratsastaja pyynnöstä eikä juurikaan niskuroinut. Volteilla taipui nätisti. Nyt lähdettiin hieman treenaamaan oriin askelia ravissa. Ratsukko aloitti lyhyellä sivulla jossa ravia piti koota mahdollisimman paljon, täten ettei se kumminkaan riko raviaan. Pitkällä sivulla yritettiin saada lisää ponnukkuutta askeliin, jota kyllä löytyi, mutta kokoamisessa sillä tahtoi olla liikaa menohaluja ja yritti rikkoa ravin käyntiin, ratsastaja korjasi hyvin. Muutaman onnistuneen harjoituksen jälkeen jatkoa ravissa. Pitkällä sivulla lähdettiin hieman taivuttelemaan oria sisälle päin, jossa aluksi tuntui olevan hankaluuksia, mutta ratsukko pääsi yhteisymmärrykseen kuviosta ja homma jatkui. Taivutuksia tehtiin myös ulospäin käynnissä, jotka ori hallitsi loistavasti. Ravissa samaa harjoitusta hiottiin sopivammaksi jossa kyllä riitti työstämistä ratsastajalle että ratsulle. Lopputunnista harjoittelimme laukannostoja pysähdyksestä että käynnistä, jotka ori hallitsi loistavasti ja vauhtia riitti, vaikkakin ratsastaja hallitsi oriin erittäin hyvin ja ennakoi hieman tämän kolttosia. Loppuraveissa oli oli hyvin vetreä ja pehmeni huomattavasti silmissä kooten hieman itseään. Ratsastaja toki tihkui intoa, kun orii meni niin komeasti tämän alla. Ratsukko lähti maastoon kävelemään lopuksi ja hieman viilentymään. Tunti meni oikein mallikkaasti, pari toimi hyvin yksi yhteen.

28.10.2011, klo 15:00-16:00 - Kouluvalmennus, valmentajana Snniif

Tapasin tutun parivaljakon pitkästä aikaa. Daivive hyppäsi Mikin selkään ja lähti työskentelemään aktiivisesti käynnissä. Ori tuntui hieman olevan nukuksissa, mutta heräili hyvin kun sai tekemistä. Alkuverryttelyjen jälkeen lähdimme työskentelemään kootuilla askellajeilla. Mikki oli eteenpäinpyrkivä eikä pahemmin pistänyt hanttiin saadessaan työskennellä kouluratsastuksen parissa. Saatuasi kootut askellajit sujumaan mutkitta, siirryimme taivutuksiin. Aluksi Mikki oli aavistuksen tahmea pohkeelle, eikä kuunnellut ihan niin hyvin mitä olisi ollut tarpeen. Sait hetken sitä hakea tuntumalle, kunnes yrititte uudestaan. Avotaivutus toimi paremmin kuin sulkutaivutus, Mikki oli siihen vielä liian jääräpäinen eikä jaksanut panostaa täysillä. Päätimme palata siihen vielä ihan lopuksi. Seuraavaksi otimme vähän laukkaa, nimittäin vastalaukkaa. Aluksi annoin teidän heittää suurimmat energiat pois ja sitten vasta perehtyä itse työskentelyyn. Mikin vastalaukka oli hyvin tasainen, mukauduit keinutukseen hyvin. Pidit orin kuulolla eikä se yrittänyt vaihtaa oikeaan laukkaan kertaakaan. Lopuksi hiotte vielä sulkutaivutusta ja sait Mikin taipumaan hyvin.

29.10.2011, klo 17:30-18:30 - Kouluvalmennus, valmentajana Snniif

Mikki ja Daivive astelivat seuraavana päivänä uudestaan oppeihini. Päätin jatkaa siitä mihin viimeksi olimme jääneet, taivutuksiin. Saitte kuitenkin aluksi perehtyä alkuverryttelyihin. Mikki oli tänään virkeämmän oloinen ja eteenpäin pyrkivämpi. Pidit sen hyvin kuulolla, vaikka syksyinen sade ropisi kovaan ääneen maneesin kattoon. Aloitimme sulkutaivutuksesta. Ori oli selkeästi ottanut opikseen ja teki työtä käskettyä. Sulkutaivutus käynnissä ei enää näyttänyt tuottavan ongelmia, joten otimme saman ravissa. Aluksi työskentely oli lähinnä jalkojen heittämistä sinne sun tänne, mutta sitten kun keskityitte kunnolla, saitte hyvin sulkutaivutuksen aikaan. Avotaivutuksessa lähes sama homma, mutta yllättävästi Mikki hoiti sen nopeammin kuntoon. Taivutusten jälkeen siirryimme laukanvaihtoon askeleessa. Ensin jouduit ratsastamaan laukan kuntoon. Muutaman kierroksen jälkeen oli Mikki niin hyvin tuntumalla, että se olisi heittänyt vaikka piruetin, jos olisit käskenyt. Niinpä käskin teidän tulemaan lävistäjälle ja vaihtamaan kentän keskellä laukka. Laukka vaihtui hyvin. Teitte saman muutaman kerran ja saitte hyviä vaihtoja tehtyä, hyvää työtä Mikki ja Daivive.

13.12.2011, klo 18:00-19:00 - Kouluvalmennus, valmentajana Hawering

Jo alussa Daivive ja Mikki pelittivät hyvin yhteen, ori näytti kulkevan ratsastajansa alla nöyrästi eteen ja kuunteli apujakin kohtuullisen maltillisesti. Tänään kävimme lävitse aikalailla perusasioita, käynnissä ensin pysähdyksiä ja peruutuksia, ravissa temponlisäyksiä ja kiemurauria, ja laukassa sitten hieman vaihtoja. Käynnin aikana Mikki oli todella reipas, eikä siksi etekään pysähtyminen ja paikalla seisominen ollut aivan helppo juttu, mutta rauhoittuaan ne tietenkin lähtivät sujumaan. Ravissa Daivive sai ensin päästää orin ylimääräiset höyryt pois, kunnes lähdimme sitten tekemään onnistuneita temponlisäyksiä ja kiemurauria. Daivive olisi saanut tosin hieman paremmin asettaa kiemuroilla ratsuaan, Mikki kun näytti usein menevän kaaretkin täysin suorana. Laukanvaihdot menivät nappiin kunhan ratsastaja antoi Mikille hyvät pohje- ja ohjasavut, joilla se saatiin tekemään satunnaisittain nättejäkin vaihtoja. Onnistuneen valkan päätteeksi ratsukko sai suorittaa loppuverkan itsenäisesti.

15.12.2011, klo 16:00-17:00 - Kouluvalmennus, valmentajana Hawering

Tänään Mikki ei ollut niin yhteistyönhaluinen kuin viimeksi, Daivive sai jatkuvasti antaa topakoita apuja hevoselleen jotta tämä kulki oikein päin ja malttaen eteen. Käynnissä lähdimme tekemään huolellisen alkuverkan jälkeen paljon väistöjä ja ympyröitä, yritimme näin saada Mikin hieman malttamaan mielensä, mutta pidemmän päälle se näytti turhalta. Ori teki tässä vaiheessa jo hyvin selväksi, että sitä tympii ja pahasti, eikä meno sen paremmalta loppuakaan kohden näyttänyt. Väistöt olivat siis oikeaa pakkopullaa joista ratsukko suoriutui vähän niin ja näin. Seuraavaksi teimme suoraan ravista pysähdyksiä ja siitä taas raviin, raviin siirtymisissä ei mitään ongelmaa ollut, mutta jälleen se aloilleen jääminen oli hieman työlästä. Otimme mukaan raviin myös hieman avotaivutuksia, jotka eivät kyllä edes kummoisia taivutuksia olleet kun koko Mikki tahtonut taipua juuri ollenkaan! Loppuun otimme laukkaa ympyrällä, jolloin tarkoitus oli taas asettaa hevosta menosuuntaan. Ja ihme kyllä, välillä ori jopa taipuikin halutusti. Ennen loppuverkkaa koitimme vielä koottua laukkaa, jonka lopetimme samantien kun muutamat nätit kokoamiset oli tehty.

18.05.2012, 12:35 - Maastolenkki

Syntymäpäivän kunniaksi ajattelin ottaa Mikin ulos rentouttavalle maastolenkille, olihan ulkona jo lähemmäs kaksikymmentä astetta lämmintä ja lehdetkin puissa - olisi aika aloittaa taas maastoilu! Vaikka oma kesämieli ei vielä ollut täysin vireessä, oli ihana päästä pitkästä aikaa rauhassa jolkottelemaan maastoon oman herrasmieheni kanssa. Mikki pörhenteli jo kotipihalla varustettaessa, eikä pieni hörinä ja tepastelu ottaneet loppuakseen metsässäkään. En voinut muuta kuin hymyillä energiaa pursuavalle oriille, herralla oli selvästi kevättä rinnassa, vaikka kevät olikin jo miltei ohi. Vedin rentoutuneena syvään henkä ja painauduin entistä syvemmälle satulaan. Kun Mikki oli saanut aikansa tutkiskella ympäristöään rauhassa, kokosin ohjat ja nostin ravin. Mikki ravasi oikein reippaasti ja näytti nauttivan vauhdin lisäämisestä. Kun muutaman mutkan jälkeen saavuttiin pidemmälle suoralle, tiesi Mikkikin jo mitä olisi edessä. Orii nosti laukan jo pienimmästäkin hipaususta ja kiisi pehmeää hiekkatietä pitkin. Suuret kaviot rummuttivat tietä ja suljin silmäni. Tämä jos jokin oli elämää, oma hevonen, kaunis, lämmin ilma sekä kaikki murheet jossain muualla kuin mielessä. Päästyämme takaisin tallin pihaan, oli Mikki hiestä märkä, mutta silti täynnä energiaa. Päätin päästää oriin surilta tein laitumelle kirmaamaan tammojen kanssa - herra taisi olla onnensa kukkuloilla!

10.10.2012 - Päiväkirjamerkintä

Tuntuu siltä, että syksy antaa viimeisiä kauniita päiviään. Kun katsoo tallitoimiston ikkunasta ulos, voisi melkein luulla että on kesä. Silti kun astuu ulos pihamaalle, pureva tuuli ottaa niin lujaa kiinni, että on pakko vetää takinkaulus suojaksi. Mikille auringonpaiste teki ihmeitä, sillä se oli kiltti kuin enkeli aina aamutoimista asti. Mahtoi olla erityisen hyvä päivä. Ori palkittiinkin tänään pitkällä maastolenkillä. Mikki antoi kiltisti satuloida itsensä, mahtoi tietää että kohta päästään taas menemään. Maastossa lähinnä kävelimme ja nautimme syksyisestä luonnosta ja ennenkaikkea säästä. Yllättävää kyllä oria ei edes kiinnostanut mennä lujempaa ja sehän passasi ratsastajalle mainiosti. Kumpikin sai rentoutua täysin rinnoin!