Wuorelan Eldarion

"I'm not trying to be sexy. It's just my way of expressing myself when I move around."

Suomenpuoliveriori, VH15-031-0529
Väriltään musta, säkäkorkeus 171cm
Syntynyt 15.04.2015 (4v), Wuorela

Omistaa VRL-05706, kotitalli Kidlington Stables

KTK-II, KRJ taso 11


i. Wuorelan Thengel
m fwb 176cm
KTK-II
ii. Thanatos m fwb 184cm
VIP MVA Fn, PKK-Valio, PP-MVA, VSN Champion, KTK-I, KRJ-I, SPL-I*, YLA1
iii. Mythology evm, m fwb 180cm
iie. Belzebuth evm, trn fwb 170cm
ie. Carpathia trn trak 168cm
VSN Champion, KTK-I
iei. Donatell evm, mkm trak 170cm
iee. Carmenevm, trn trak 167cm
e. Rosenhof Ettan
rt trak 169cm
KV-II, KTK-II
ei. Bardulf rt trak 171cm
KTK-II, KRJ-I
eii. Evert evm, prn trak 171cm
eie. Bettina evm, m trak 168cm
ee. Elke rt trak 170cm
VSN Champion, KTK-II, KRJ-I
eei. Ingo evm, m trak 175cm
eee. Erna evm, prt trak 170cm

Wuorelan Eldarion on tarjolla puoliveri- ja ratsuponijalostukseen. Ori ottaa vastaan suvullisesti sille sopivia tammoja. Astutuspyynnön voit jättää sähköpostitse omistajalle.

♦ 12.08.2015 FWB-t. Tieler Coraline - e. Suprant Dolce
♦ 14.08.2015 FWB-o. Tieler Eldric - e. Suprant Lust
♦ 27.08.2015 FWB-o. Maximotion Starburst - e. Silence kwa
♦ 14.10.2015 FWB-t. Marvellous Desiree - e. Shadow's Deja Vú
♦ 20.10.2015 FWB-t. Elvenwood Eldaria - e. Dawnfrost Chesire
♦ 25.10.2015 FWB-t. Wolf's Mocha Moment - e. Wyrda Marble Mocha
♦ 31.10.2015 SWB-t. Liljedahls Ghoststory - e. Katinas Kristall
♦ 23.11.2015 FWB-o. Elvenwoods Emmanuel - e. Dawnfrost Chesire

Wuorelan Eldarion, jo toisessa polvessa legendaarisen Thanatoksen jälkeläinen, on kaikin tavoin täydellinen linjansa jatkaja. Olen siitä asti kuolannut Thanatosta, kun se ystäväni Kiiskisen omistukseen eräänä kauniina päivänä siirtyi. "Tuosta uljaasta orista hankin vielä joskus varsan!” vannoin itselleni. Monen monta vuottahan siinä kului, mutta nyt vihdoin omassa tallissa seisoo tämän unohtumattoman orin jälkeläinen - kuin ilmetty isänsä, suuri ja komea musta. Oma Uljas Mustani.

Tie Elviksen kanssa ei todellakaan ole ollut se helpoin. Ori on perinyt isälinjastaan roiman annoksen tulta ja taistontahtoa, eikä sen kouluttaminen ollut ruusuilla tanssimista. Villeimmissä unelmissanikaan en voinut nähdä tätä riekkuvaa nuorukaista tulevaisuuden kouluratsuna. Sormeni eivät pysyneet enää laskuissa siinä, kuinka monet välineet tämän herran kanssa rikottiin, mutta voin vannoa luvun olevan sadoissa. Hanskat on paiskattu itku kurkussa tiskiin jo monen monta kertaa, mutta kasvattajan tuen ja kannustuksen avulla olen sitkeästi jatkanut tehtävääni paholaislohikäärmeen kesyttäjänä.

Tänä päivänä on Elvis jo veistetty kouluratsun muottiin, vaikkei herra aina maastakäsin aivan siltä vaikutakaan. Talutettaessa Elviksellä on aina tuplatriplakuolainketjunarujne viritelmät, eivätkä nekään estä oria tanssahtelemasta ympäri pihaa. Hoitaminen on ajoittain rasittavaa alati steppailevan kaverin kanssa, mutta kun tämä hevonen vaan on kaikin puolin niin hieno, ettei mamma voi olla rakastamatta pikku paukapäätä.

"Rhythm is something you either have or don't have, but when you have it, you have it all over."

Elvis on tulos upeiden koulupuoliverilinjojen risteytyksestä ja se näkyy myös herran liikkeissä. Mikään helpoin ratsu Elvis ei ole, eikä varmaan tule koskaan olemaan, mutta kun on hevosen kouluttanut toimimaan juuri niillä nappuiloilla kun itse tahtoo, on yhteistyön tekeminen silti miellyttävää. Todellinen liitokavio ja luonnollinen esiintyjä - sivusta seuraajat saavat haukkoa happeaan komean mustan oriin askeltaessa ilmavasti ja tahdikkaasti kentällä. Kuski ei tietenkään aina ole aivan yhtä hehkeä, kun yleensä hiki valuen ja lihakset krampaten tekee töitä pitääkseen orin hallinnassaan.

Ominaisuuspisteet porrastetuissa kilpailuissa:

Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00
Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 3034.44
Tahti ja irtonaisuus 3658.51
Tarkkuus ja ketteryys 0.00
KRJ-kilpailuissa tasolla 11 (6692.95 op.)

Näyttelytulokset

29.06.2015 / VSN / La Château de Raconteur / SW2 (40,5p)
20.06.2015 / MS / Nidavellir / PUN1

20.07.2015 / Kouluvalmennus, valmentajana Bino

Saapuessani kentälle Danielle ja Elvis olivat kävelemässä alkukäyntejä. Ori käveli rennosti eteenpäin kohtalaisella eteenpäinpyrkimyksellä. Pyysin Daniellea ratsastamaan hieman eteen ja huolehtimaan siitä, että orin takaosa olisi kunnolla mukana myös alkukäyntien aikana. Muutamien kierrosten jälkeen pyysin lyhentämään ohjaa vähitellen ja hakemaan hyvän ja rennon työskentelymuodon. Valmennus aloitettiin pääty-ympyrällä ravissa keskittyen asetukseen ja riittävään taivutukseen, sekä muodon säilymiseen siirtymisten läpi. Siirtymiset aloitettiin ravi-käynti-ravi -kombinaatiolla, jossa eristyisesti kiinnitin huomiota siirtymisen nopeuteen ja ratsukon riittävään tasapainoon. Ensimmäiset siirtymiset olivat hieman töksähtäviä johtuen hevosen terävästä reagoinnista annettuihin apuihin. Pyysin Daniellea keskittymään keskivartalon hallintaan ja käyttämään aavistuksen kevyempää painoapua alaspäin siirtyessä. Nopeampaan askellajiin siirtymiset sujuivat paremmin. Tarkkuutta tässäkin keskivartalon käyttöön, jotta et jää siirtymisessä jälkeen. Ravityöskentelyä jatkettiin temponmuutoksilla, joiden kautta lähdettiin hakemaan korkeampaa työskentelymuotoa. Riittävä muoto alkoi löytyä ensimmäisten koottujen askelten jälkeen, jolloin Elvis joutui käyttämään takaosaansa tehokkaammin. Ympyrältä siirryttiin suoralle uralle ja ravista siirryttiin laukan työstöön. Nostot sujuivat molempiin suuntiin tasapuolisesti ja laukka oli hyvin säädeltävissä. Elvis liikkui todella hyvässä tahdissa ja saavutettu muoto ja peräänanto säilyi erittäin hyvin siirtymisten läpi. Valmennuksen loppupuolella varioitiin kokoamisastetta ja lähdettiin vähitellen hakeutumaan matalampaan ja rennompaan muotoon. Loppuravien ja -käyntien aikana käytiin vielä läpi vahvuudet ja ne harvat heikkoudet, joita valmennuksen edistyessä ilmeni. Danielle ja Elvis suoriutuivat valmennuksesta todella hyvin ja erittäin vahvasti tämänhetkiseen tasoon nähden. Tarkkuutta apujen käyttöön ja keskivartalon hallintaan siirtymisissä. Paljon kiitosta laadukkaasta perusratsastuksesta ja taidosta kuunnella ja tukea hevosta tarvittaessa.

13.07.2015 / Kouluvalmennus, valmentajana Viva VRL-13593

Maneesiin saapui erittäin komea musta suomalainenpuoliveri ori, jonka Daivive sanoi olevan nimeltään Elvis. Tosiaan, minun oli tarkoitus valmentaa tuota ratsukkoa koulun puolella, joten pyysinkin Daivivea verryttelemään Elviksen itsenäisesti, minun siirtyessäni maneesin reunalle katselemaan tuon komean kouluorin ilmavia ja upeita liikkeitä. En voinut kuin haukkoa henkeäni, kun näin tuon hevosen ravaavan ja laukkaavan. Daivive sen sijaan ei menosta näyttänyt nauttivan, sillä hän istui orin selässä hammastapurren - ilme sen näköisenä, ettei siellä satulassa ollut kovin helppo istua. Katseltuani kuitenkin hetken aikaa tuon kaksikon menoa - pyysin Daivivea ottamaan orinsa kanssa laukkaa kahdeksikoilla ja katsomaan, että hevonen taipuu kunnolla, eikä laukkaa ympyröitä selkä suorana. Daivive ottikin neuvosta vaariin ja laittoi Elviksen laukkaan, siirtyen pikku hiljaa tekemään orinsa kanssa kahdeksikoita. Daivive katsoi, että Elvis taipui tosiaan kunnolla ja niin ori tekikin. Se ei kyllä yhtään livistänyt avuilta - vaan teki sen mitä siltä pyydettiin, vaikka hankalaahan tuo näytti siitä nähe olevan. Eihän tuo hevonen ollut kuitenkaan mistään helpoimmasta päästä, näkihän sen kaikki. Daivive hallitsi kaikesta huolimatta hevostaan kuitenkin hyvin, joka oli loistava juttu. Ratsukko laukka kahdeksikoita erittäin reippaissa tunnelmissa ja Elvis laukkasi kahdeksikoilla hyvässä ryhdissä, taipuen hyvin. Seuraavaksi vaihdettiinkin tehtävää ja ratsukko sai alkaa ottamaan laukanvaihtoja. Alkuun vaihdot tehtiin käynnin kautta, eikä se näyttänyt tuottavan ratsukolle minkäänlaisia ongelmia. Pikemminkin tehtävä vaikutti olevan kaksikolle melko tuttua puuhaa, joten ratsukkoa sai alkaa työstämään laukanvaihtoja joka neljännellä askeleella. Pikku hiljaa siirryttiinkin siitä sitten joka kolmanteen ja lopulta joka toiseen. Ja ai että, kyllä sitä hikeä otsalta lensi, kun tosissaan tehtiin työtä. Lopussaan päätettiinkin hyvin väsyneen Daiviven kanssa laittaa tämä valmennus päätökseen. Olihan ratsukko kuitenkin tehnyt erittäin hyvää työtä!

03.05.2015 / Rodeoratsun debyytti kouluradalla

Ei tietenkään olla Elviksen kanssa lainkaan kunnianhimoisia, kun debyyttimme kilpakentillä tehtiin saman tien helppo B-alueluokassa.. Treenaaminen kisoja varten ei ehkä ole edennyt ihan suunnitelmien mukaan ja kisapäivän lähestyessä olin kyllä kieltämättä hieman skeptinen siitä, kannattaako koko reissua edes tehdä. No, matkaan lähdettiin joka tapauksessa kilpailupäivän aamuna kukonlaulun aikaan.

Elvis oli omaan reippaaseen tyyliinsä oikein hankala heti lastausvaiheessa, eikä kopissa seisominenkaan tuntunut olevan herran mieleen, vaikka koppitreeniä on takana jo varmaan kymmeniä tunteja. Ajoin kilpailupaikalle hammasta purren, samalla kun kuuntelin takaa kuuluvaa pauketta. Jumalauta ori jos nyt rikot jalkasi, kirosin vilkuillessani taustapeiliin.

Kilpailupaikalla kopista purkauduttiin ryminällä ja aivan varmasti herätettiin kanssakilpailijoissa paheksuvia katseita. Lexi kävi pikaisesti läpi steppailevan nakin jalat ja nosti peukun pystyyn merkkinä sitä, että urpo on jälleen selviytynyt matkasta vailla haavereita. Kävin ilmoittautumassa ja Lexi teki sillä aikaa parhaansa riisuessaan Elvikseltä kuljetussuojat ja loimen.

Verkassa aloin tosissani katua päätöstä lähteä näin nuoren orin kanssa heti ensimmäisenä aluekilpailuihin. Elvis olisi mieluummin osallistunut rodeoesitykseen kuin kulkenut kuolaintuntumalla uraa pitkin ja vaikka kuinka väänsin en tuntunut saavan mitään kontaktia ratsuuni. Radalle lähdettiin epäluuloisin mielin ja odotukset erittäin matalalla. Yllätyksekseni Elvis kuitenkin keskittyi radalle yksin päästyään huomattavasti paremmin apuihini kuin verryttelykentällä.

Rata sujui kokonaisuudessaan suhteellisen hyvin ja lopullinen sijoituksemme oli 16. Ei huonompi sija nelivuotiaalle ensikertalaiselle, joka verryttelyssä aiheutti sydämentykytyksiä yhdelle jos toisellekin läsnäolijalle…

28.04.2015 / Kissahiirileikkiä

On aina yhtä mukavaa saada soitto kesken työpäivän, joka alkaa sanoin ”Orit on taas karkuteillä”. Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta kun orilaitumen aidat on murrettu ja sähköistä vähät välitetty, eikä tätä tapahtunut kertaakaan ennen Elviksen muuttoa oripihattoon.. Onneksi työni luonto antaa myöden sen, että keskellä päivää käytän kolme tuntia omille teilleen lähteneiden orivarsojen metsästämiseen. Takki niskaan ja ihanaan sadesäähän rämpimään.

Järjellä näitä pikkupoikia ei onneksi ole siunattu ja ne löytää aina samasta pienestä metiköstä piileksimästä. Kaksi vanhempaa oria antavat kiinni jo oikein mallikkaasti, eikä nuorinkaan kovin montaa kertaa karkuun painele. Elvis onkin toista maata ja vaatii hieman enemmän kissa-hiirileikkiä jäädäkseen kiinni. Omat hermoni eivät juurikaan kestä tämän pikku ****pään kanssa leikkimistä, mutta kai se on pakko sieltä puiden lomasta lassota - naapuritilan ukko tuskin tykkäisi kovin hyvää kun siellä olisi yhtäkkiä hirven kokoinen orivarsa tammoja kuikuilemassa.

Olen useasti soitellut Suomeen Kiiskiselle ja uhkaillut reklamoivani ostokseni. Tämä ori ei ollutkaan niin ihana mamman mussu kuin oli toivonut sen olevan. Onneksi Kiiskinen uskoo kykyihini ja ennen kaikkea hermoihini ja on joka kerta saanut puollettua mielipiteeni negatiivisesta positiiviseen ”Kyllä siitä vielä hyvä tulee, odota vaan”……

15.04.2015 / Pikkuelvis

Oli sanomattakin selvää, että aikoisin olla paikalla kun jo melkein vuosi sitten tilaamani varsa syntyisi. Olin pakannut kassin lähtövalmiiksi jo muutamia päiviä aikaisemmin, kun Kiiskinen vihdoin soitti Ettanin antavan sellaisia signaaleja, että synnytys saattaisi pian olla lähellä. Muutama hiiren klikkailu ja äkkilähtö Briteistä Suomeen oli varattu.

Kun samana iltana saavuin Wuorelan pihaan, oli Ettan jo turvallisesti varsomiskarsinassa ja käytös enteili hyvää. Koko tiineys sujui kuin tanssi ja nyt peukut pystyssä odotimme, että varsominenkin etenisi ongelmitta. En edes huomannut ajan kuluvan istuessani Ettanin karsinan ulkopuolella odottaen malttamattomana. Käpertyneenä vilttiin oli hyvä vahtia tulevan silmäteräni syntymistä.

Kello taisi olla aamu neljää kun vihdoin varsominen alkoi. Kaikki sujui täysin suunnitelmien mukaan ja Ettan synnytti kauniin, pienen ja hentoisen mustan varsan. En tietenkään ollut ajatellutkaan, että sieltä voisi tietysti myös syntyä pieni musta tammavarsa toivotun orin sijaan. Onnekseni varsa osoittautui oikein reippaaksipikkuoriksi ja saikin jo ensituntiensa aikana lempinimen Elvis - sen verran hurmaava juniori kyseessä!

23.03.2015 / Odotusjännitystä!

Thanatos on aina ollut suuri suosikkini, jos puhutaan suomenpuoliverioreista. Missasin mahdollisuuteni saada ori suoraan oman kullannuppuni isäksi, mutta Kiiskisen tallissa kasvaneen Thanatoksen pojan Thengelin kehittyessä uhkaavasti isänsä kaltaiseksi superlinjojen jatkajaksi en jahkaillut enää. Nappasin luurin käteeni ja pirautin ystävälleni. Selväähän se jo oli, etten kuuntelisi eitä vastauksena ja niin sainkin valittua itseäni miellyttävän emän tulevalle silmäterälleni.

Ensimmäisellä yrittämällä emäksi valittu Ettan ei tahtonut tiinehtyä, mutta kun seuraavan kiiman tuloksena eläinlääkäri nosti peukun pystyyn, oli jäljellä enää pitkä, kuumottava odotus - yhdentoista kuukauden päästä tällä samaisella tallipihalla käyskentelisi vihdoin ikioma Thanatoslaiseni!

virtuaalihevonen / kuvien © kasvattaja / quotes by Elvis Presley