etusivu      ~      oritarjonta      ~      astutus info

Vinkare

VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I, YLA2

musta suomenhevosori, 159 cm
s. 05.11.2010, kasvattanut T. Lehtinen , omistaa Oriasema Helmi VRL-05706
yleispainotteinen, ko: Helppo A, re: 110cm

   

Hörrh! Erikoisen värinen suomenhevonen tuijottaa sinua karsinan nurkasta äkäisen näköisesti, eikä sinun taatusti tee mieli tutustua hevoseen lähemmin. Vinkare on hieman arka hevonen, joka ei helposti päästä lähelleen tuntemattomia. Se esittää tuimaa ja pelottavaa hevosta, jottei kukaan lähestyisi sitä sen enempää. Vinkare on kuitenkin sisimmiltään itse ystävällisyys, eikä se todellakaan ole mikään pirumainen veijari, vaikka sellaisen käsityksen siitä ensituntumalta saakin. Ori on herttainen suklaasilmä, joka on luonteeltaan oikeasti varsin hellä ja hyväsydäminen tapaus. Loppujenlopuksi Villeen on ihan helppo tutustua. Menet rohkeasti sen luokse ja silität sitä varovasti kaulaa pitkin. Kun olet orille hellä, samalla näyttäen ettet pelkää sitä, niin herra ryhtyy käyttäytymään oman luonteensa mukaisesti.

Mitenkään erityisen seurallinen Ville ei muiden hevosten kohdalla ole. Se tarhailee mielellään yksinään, eikä voi sietää toista miespuolista hevosta tarhassaan. Yleensä Villen näkeekin tarhassaan yksin tyytyväisenä jyystämässä ruohoa maasta. Tarhasta hakeminen sujuu hyvin, sillä Ville kipittää tarhan portille hakijaa vastaan niin nopeasti kuin mahdollista - yleensä siis täyttä kiitolaukkaa niin, että portilla olija meinaa jäädä orin jalkoihin.

Hoidettaessa Ville on varsin leppoisa tapaus. Se saattaa olla hieman levoton ja välillä poika voi olla melko ärsyttäväkin hakiessaan jatkuvasti huomiota hoitajaltaan. Ville ei anna hetkeksikään hoitajalle rauhaa. Se nyppii tätä hihasta, puhaltelee lämmintä ilmaa naamalle ja pusutteleekin välillä. Erityisesti kämmenen hiet ja ruuanmaut on herran mielestä mukava nuolla pois. Jos Ville ei saa mielestään tarpeekseen huomiota, se voi jopa hieman kiukutella. Harjattavana tämä karvakasa seisoisi mielellään vaikka useita tunteja, sillä se nauttii erityisesti kumisuolla hieronnasta. Muut hoitotapahtumat kuten kengitys, kavioiden puhdistus, pesu yms. sujuvat Villen kohdalla yleensä melko helposti. Ei Villekään kuitenkaan mikään täydellinen hevonen ole, aina välillä huonolle päälle sattuessaan saattaa niin itse hevosella kuin hoitajallakin mennä hermot useaan otteeseen.

Ratsuna Vinkare on erittäin nöyrä sekä herkkä tapaus. Ratsastajan osatessa hommansa, orin kanssa on todella mukava vääntää koulua, maastoilla sekä hyppiä esteitä. Ville on todellinen yleisratsu, sillä se nauttii työn tekemisestä missä lajissa tahansa. Myös taitoa löytyy mielin määrin. Koulussa Ville puurtaa kauniisti koossa ja pyörittää kuolainta pehmeästi suussaan. Se käyttää koko kroppaansa hyvin, yleensä ripeässä tahdissa kulkien. Helppo A tason liikkeet sujuvat orilta hienosti. Sitä vaikeammat jutut puolestaan ovat orille jo niin hankalia, ettei hevosta ole korkeammalle tasolle voitu kouluttaa. Kapasiteettia ei siis pidemmälle löydy. Esteillä Vinkaresta löytyy vauhtia hitusen enemmän, kuin koulussa. Satunnaisesti ori saattaa hutiloida liian vauhdin takia, orin vauhtia kannattaakin hillitä mahdollisuuksien mukaan. Maastossa ori on luotettava, eikä se säiky edes jättimäisiä koneita. Vinkare sopisi varmasti loistavasti myös maastoesteille, mutta niitä ei ole sen enempää kokeiltu.

Kilpakentillä ori pörisee tammoille ja steppailee hieman ympäriinsä. Ville on kuitenkin hillitty tammojen seurassa, eikä se vedä itseään aivan pelleksi. Mitenkään erityisemmin ori ei stressaa, eikä edes ratsastajan jännitys vaikuta orin suoritukseen. Kaiken kaikkiaan loistava kilpaori, jolta löytyy mielenkiintoinen mutta ihan mukava luonne. (c. Emmi N)

Sukutaulu

i. Vinkaus ii. Varelli iii. Vanttu
iie. Veeruska
ie. Vivake iei. Kirpaus
iee. Selema
e. Aulikki ei. Somarkki eii. Kuumori
eie. Mollamari
ee. Allikki eei. Vilperi
eee. Anlikki

01. 20.10.2012 ori Kajon Mustasurma e. Kalliomaan Vilja omistaja Miia Maria, VRL-10382
02. 01.08.2012 tamma Moon Marenki e. Sumun Kaipaus omistaja Yogi, VRL-00072
03. 30.03.2012 ori Metsäkartanon Mikken e. Kultahippu omistaja Leandra, VRL-01057
04. 01.01.2012 tamma Helmen Hiisu e. Kirsen Hento omistaja alhippa, VRL-00064
05. 30.12.2011 ori Routaruusun Verivelka e. Päivänsäde omistaja Crimis, VRL-10480
06. 21.06.2011 tamma Fiktion Selina e. Tulitikkutyttö omistaja PS., VRL-01516
07. 25.01.2012 ori Kaartin Suttura e. Heikale omistaja Ram, VRL-02286
08. 10.03.2013 ori Seljasaaren Härmä e. Harmatar omistaja Kiiskinen, VRL-01811

161 senttinen ja poikansa tavoin musta Vinkaus on luonteeltaan täydellisen miehen perikuva - kiltti, uskollinen ja kuuliainen. Ori käyttäytyy yleensä kuin ihmisen mieli, ja hetket, jolloin Vinkauksta täytyy komentaa tai se ei tottele ihmistä. Erityisesti kouluratsastuksen puolella menestystä niittänyt Vinkaus omaa taidokkaat ja lennokkaat askellajit ja estepuolella erittäin hyödyllisen jämäkän ja tasaisen hyppy- ja laskeutumistyylin. Jämsässä varttunut ja siellä edelleen kasvattajansa luona asustava Vinkaus on saanut seitsemän jälkeläistä, ja tulee varmasti tulevaisuudessa saamaan ainakin muutaman lisää.

Varelli on varsinainen hevosmaailman Auervaara ja suomalainen Casanova. 155 senttimetriä korkean ruunikon mielessä ei tunnu liikkuvan mikään muu kuin tammojen pokaaminen, ja se onkin saanut orin omistajat halkomaan hiuksiaan. Taluttajatytön kiireisenä kiskomalla ja hirnumalla pitävä Varellin on kilpaillut kouluratsastuksen parissa hyvällä menestyksellä aina kansallisella tasolla saakka. Vaikka orilla onkin kohtuun hyvä rakenne, sitä ei ole kantakirjattu. Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevalla suurella suomenhevostallilla asusteleva ori on saanut kolmisenkymmentä jälkeläistä, joista suurin osa on perinyt isänsä charmikkuuden ja todella seurallisen luonteen. Vanttu on periyttänyt jälkeläisilleen tätä seurallista luonnetta. Vanttu itse on toiminut lähinnä harrastehevosena, vaikka se joitain helppoja koululuokkia on kilpaillut hyvillä sijoituksilla ja voitoilla. Ori on aina tunnettu luonteestaan ja se on ollut osallisena monissa tapahtumissa. Vanttua ei vaivaa turhan orimaiset piirteet, tietenkin välillä pitää tuoda äijä-puoli esiin, mutta kaikenkaikkiaan Vanttu käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa fiksusti. Ikä on karaissut oria reilusti, minkä myötä siitä on tullut kystty jalostushevonen. Kantakirjatamma Veeruska ei ole sulhasensa tapaan yhtä lempeä ja sosiaalinen luonne. Veeruskasta löytyy piirteitä jotka tekevät siitä tamman isolla teellä. Omissa oloissaan viihtyvä, kuvankaunis rautias on luonteeltaan vahva. Se vaatii ihmistä näyttämään, onko tämä minkään käytöksen arvoinen. Ratsuna Veeruskasta löytyy ruutia, mutta kuuliaisuutta, jonka saa esiin takomalla silloin kun rauta on kuumaa. Toisinsanoen, hyvä ratsastaja joka ei pelkää haasteita ja osaa kääntää huonot puolet eduksi, pärjää Veeruskan kanssa. Tamma on kilpaillut sekä este-, että kouluratsastuksessa.

Upea ruunikon värinen Vivake oli hyvin rauhallinen ja lempeä äitihahmo kaikille. Se eli maalaistilalla koko elämänsä, lähinnä lasten ratsuna ja teettäen muutaman jälkeläisenkin. Mitenkään erikoinen neito ei ollut kyseessä, vaan tavallinen tallaaja. Vivake tulee kuitenkin hyvästä vanhapohjaisesta suvusta, johon kuuluu muutamia legenda nimiäkin. Ratsuna tamma oli hyvin yhteistyöhaluinen ja kiltti, joka totteli jokaisen pikkutytön pientäkin käskyä. Hyvin miellyttämishaluinen hevonen, perus suomalainen. Kilpailuissa tai näyttelyissä se ei kiertänyt. Kirpaus oli aikansa menestyneimpiä kouluratsuja. Kirpauksen puolelta tulee legendaarisia suomalaisia ja se näkyy paljon orin kapasiteetissa. Rakenteeltaan Kirpaus on varsin kevyt ja on ajanut sen etua kouluratsastuksen parissa. Kantakirjaan ori pääsi huippupistein mistä ylämäki siitoksessa alkoi. Kirpaus on astunut tammoja paljon ympäri Suomea, joista kuitenkin murto-osa on jatkanut isänsä jalanjälkiä. Selemasta on varsin vähän tietoa. Harrasteratsuna toiminut tamma tunnettiin kuitenkin hyvin selväpäisenä hevosena, jonka selkään uskaltautui perheen pienimmätkin. Selemalla on tiettävästi yhteensä viisi jälkeläistä jotka kaikki kantavat emälleen ominaisia luonteenpiirteitä, kuten rauhallisuus ja kiltteys. Selema ei tiettävästi ole kilpaillut tai käynyt näyttelyissä.

Vinkareen emä, Aulikki, on punarautias suomenhevostamma, joka on kasvanut Savossa suurella ja maineikkaalla siitostallilla. Aulikki piti alunperin myydä, mutta kasvattajan siskontytär ihastui tammaan, ja osti sen itselleen, joten 156 senttinen otus sai jäädä kasvattajansa luokse asumaan. Aulikilla on kilpailtu jonkin verran este- ja koulukilpailuissa, mutta tamma ja hänen omistajansa ovat kokeilleet siipiään myös näyttelyissä ja valjakkokilpailuissa kohtalaisella menestyksellä. Luonteeltaan Aulikki on vastaanottavainen ja yhteistyöhaluinen otus, jonka kanssa aloittelijankin on helppo työskennellä. Aulikilla on kaksi varsaa, ja kolmas suunnitteilla.

Tummanruunikko Somarkki on Itä-Suomen ihme - lieksalaisen tallin kasvatti on ulkonäöltään komea ja raamikas suomenhevonen, ja se on kerännyt menestystä ympäri Suomen kilpaillen sekä näyttelyissä että ratsastuskilpailuissa. Somarkilla on kilpailtu este-, koulu- ja maastoestekilpailuissa, mutta eniten menestystä on tullut esteiltä. 157 senttinen ori on myös kantakirjattu I-palkinnolla, ja se on poseerannut muutaman tunnetun hevoslehden kansi- ja julistekuvista. Kasvattajansa ehdoton ylpeys on luonteeltaankin miellyttävä - nöyrä ja rehti hevonen, joka työskentelee yhtä ahkerasti kuin sen selässä istuva ihminenkin ja osaa käyttäytyä maasta käsin käsitellessäkin asiallisesti. Kuten voi jo arvata, ei Somarkin jälkeläislista ole kovin lyhyt. Sitä on käytetty runsaasti jalostukseen - orilta löytyy jälkeläisiä nelisenkymmentä, ja niistä moni on tehnyt hyvää uraa näyttelykehissä ja kilparadoilla. Somarkin menestyksen takana on varmasti vahva isälinja. Kuumori kantakirjattiin aikanaan huippupistein ja se on periyttänyt ryhdikästä ja sopusuhtaista rakennetta jälkeläisilleen. Etenkin orivarsojen sanotaan muistuttavan isäänsä paljon piirteiltään. Kuumorin kilparatsun ura on alkanut jo nuorena ja se menestyi jo viisivuotiaana esteratsastuksessa. Kuumorin ura oli lyhyt mutta hyvin loistelias. Se voitti useita arvokisoja ja siitti tammoja ympäri Suomea. Ori siirtyi varhaiseläkkeelle kilpauran tuomien rasitusvammojen takia, mutta sen mieli tuntuu edelleen olevan yhtä virkeä kuin nuorena orina. Mollamari ei ole ehkä luonteeltaan niin loistelias, puhumattakaan rakenteesta, mutta ratsuna se on nöyrä ja rehellinen. Mollamari on menestynyt esteratsastuksessa ja se tunnetaan huhusta, jonka mukaan tamma ei ole ikinä kieltäytynyt esteestä. Totta ta ei, Mollamari todellakin hyppää esteen kuin esteen. Ja olipa lähestyminen kuinka huono hyvänsä, se aina yrittää loppuun asti kunhan ratsastaja antaa sille tilaa.

Emänemä Allikki saapui siitostammaksi savolaiselle tallille Lapista, Kemistä. Siellä nuorehko tamma oli ollut pientallilla ponikerholaisten ratsuna ja tuntihevosena pienessä ratsastuskoulutoiminnassa. Rautiaalla Allikilla oli kuitenkin melko hyvä ja mukavasti menestynyt suku, eikä tamma itsekään kokonaisuutena ollut hullumpi, joten se ostettiin jalostusta varten suurelle siitostallille. Yleisesti kiltti ja ihmisystävällinen tamma sopeutui uuteen kotiinsa mainiosti, ja rautiaalla tammalla teetettiin viisi varsaa sen elellessä tallilla. 153 senttisellä Allikilla ei kilpailtu muutamaa seurakisaa lukuun ottamatta, mutta varsoilleen se on periyttänyt säyseää luonnettaan ja rotumääritelmän mukaista, hyvää rakennetta. Allikki menehtyi hevosinfluenssaan vain vähän ennen kuin se oli tarkoitus astuttaa viimeisen kerran. Vilperi ei ollut ehkä kehän kaunein kukka, mutta luonteeltaan täysi kymppi. Säyseä ja ystävällinen ori on sävähdyttänyt jo nuoresta pitäen, jolloin sitä ei tuosta noin vain olisi heti oriksi uskonutkaan. Tietenkin jätkämäyisyys tulee esiin tammojen läsnäollessa, toisaalta Vilperillä on myös hyvä itsekuri. Hieman rujon näköinen suomenhevonen menestyi keskinkertaisesti sekä esteillä, että kouluratsastuksessa. Jälkeläisiä sillä ei ole pitkää listaa, vain kuusi yhteensä. Lähes jokainen on kuitenkin saanut isältään sen, mitä siltä on odotettukin - pehmohevosen luonteen. Anlikki oli myös tamma joka ei jaksa turhista hätkyillä. Päinvastoin juuri mikään ei saa sitä pois tolaltaan. Anlikki toimi ratsastuskouluhevosena ja oli suosittu etenkin maastossa. Tamma eli hyvän elämän ratsastuskoululla ja tutustutti monet lapset ratsastuksen ihanaan, ihmeelliseen maailmaan. Kun Anlikki menehtyi vanhuuden tuomiin vaivoihin, sen poismenoa syvästi suri vähintäänkin koko satapäinen oppilaslauma puhumattakaan tallin henkilökunnasta. (c. yukitora & kolmas polvi Cery)

Kilpailukalenteri ja meriitit

08.04.2011 NJ, Viehättävä, MVA-sert (BIS2), pt. Peppi S.
22.05.2011 NJ, Renttu, irtoSERT (LKV2), pt. shonna
06.06.2011 NJ, Riiviöt, irtoSERT (LKV3), pt. kakuro
30.06.2011 NJ, Toivoton, MVA-sert (BIS5), pt. Alina J
05.11.2011 Suomenhevosten rotunäyttely (VSR)
I-palkinto (LKV1, BIS3), tuomarina Shonna
VIR MVA Ch- arvonimi myönnetty 10.10.2011

Kantakirjaustilaisuus 30.06.2011
18 + 21 + 18 + 18 = 75p = KTK II
Hyvät tyypit, sopusuhtainen runko, pitkä kaula, laskeva lautanen, käyrähköt kintereet. Erinomaisessa kunnossa, vahva ratsutyyppi. Jalka-asennoissa pientä sanottavaa, matalat kannat. Orileima hyvä.

Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun helmikuun 2014 tilaisuudessa
21 (7+7+7) - 41 - 25 - 12 - 8 = 107 p. = KRJ-I

Yleislaatuarvostelun maaliskuun 2013 tilaisuudessa
33 - 34 - 30 - 35 = 132p = YLA2

KRJ-kouluratsastus, 51 sijoitusta

20.02.2011 Laikkarit, Helppo C, 3/30
24.02.2011 Laikkarit, Helppo C, 1/30
26.02.2011 Fiktio, Helppo C, 4/50 77.514%
27.02.2011 Fiktio, Helppo B, 7/50 74.171%
18.02.2011 Mêl Seren, Helppo C, 7/50
24.02.2011 Dei, Helppo B, 5/50
26.02.2011 Dei, Helppo C, 3/50
01.03.2011 Acantha Farm, Helppo C, 3/100
02.03.2011 Acantha Farm, Helppo C, 7/100
06.03.2011 Acantha Farm, Helppo C, 4/100
13.03.2011 Fiktio, Helppo C, 5/50 77.246%
16.03.2011 Fiktio, Helppo C, 1/50 84.664%
17.03.2011 Fiktio, Helppo B, 7/50 76.023%
21.03.2011 KK Bailador, Helppo B, 1/100 84.737%
13.04.2011 Derby Racing Team, Helppo A, 5/40
13.04.2011 Härdelli, Helppo A, 3/50
14.04.2011 Härdelli, Helppo A, 4/50
17.04.2011 Shadiya, Helppo A, 4/40
20.04.2011 Shadiya, Helppo A, 5/40
21.04.2011 Derby Racing Team, Helppo A, 3/40
22.04.2011 Katvusto, Helppo A, 1/30
22.04.2011 Viehättävä, Helppo A, 4/50
23.04.2011 Aava, Helppo A, 2/50 89.600%
24.04.2011 Hiprakka, Helppo A, 4/50
25.04.2011 Simora, Helppo A, 7/50
27.04.2011 Viehättävä, Helppo A, 7/50
28.04.2011 Crash Ponies, Helppo A, 5/60
29.04.2011 Hiprakka, Helppo A, 4/50
01.05.2011 Västerby, Helppo A, 4/50
01.05.2011 Derby Racing Team, Helppo A, 4/40
07.05.2011 Duren, Helppo A, 7/100
13.05.2011 Wuorela, Helppo A, 2/30
13.05.2011 Wuorela, Helppo A, 1/30
16.05.2011 Wuorela, Helppo A, 1/30
19.05.2011 Juksula, Helppo A, 4/60
19.05.2011 KK Feiron, Helppo A, 2/30
24.05.2011 Viehättävä, Helppo A, 1/50
25.05.2011 Viehättävä, Helppo A, 4/50
27.05.2011 Duren, Helppo A, 1/30
28.05.2011 Duren, Helppo A, 5/30
29.05.2011 Duren, Helppo A, 4/30
29.05.2011 Duren, Helppo A, 3/30
31.05.2011 Duren, Helppo A, 3/30
31.05.2011 Katvusto, Helppo A, 4/40
14.06.2011 Pjortoi, Helppo A, 5/40
15.06.2011 Pjortoi, Helppo A, 1/40
16.06.2011 Pjortoi, Helppo A, 4/40
18.06.2011 VV, Helppo A, 2/30
19.06.2011 VV, Helppo A, 4/30
22.06.2011 Dark Side Trakehners, Helppo A, 2/30
23.06.2011 VV, Helppo A, 3/30

ERJ-esteratsastus, 50 sijoitusta

16.05.2011 KK Louves, 110cm, 3/100
15.05.2011 KK Faconner, 100cm, 6/79
16.05.2011 KK Faconner, 100cm, 1/79
09.09.2011 Bairdon, 110cm, 5/30
20.09.2011 Dark Side Trakehners, 110cm, 5/30
28.09.2011 Kuurakka, 110cm, 5/60
03.10.2011 Rotvalli, 110cm, 3/30
03.10.2011 Yedida Sporthorses, 110cm, 4/40
14.10.2011 Takapiha, 110cm, 1/50
21.10.2011 Rotvalli, 110cm, 5/40
01.10.2011 Pilke, 110cm, 5/30
31.10.2011 KK Bailador, 110cm, 7/50
31.10.2011 Karon kisat, 110cm, 5/30
03.11.2011 Taikakuun Kartano, 110cm, 3/50
29.01.2012 Rhonwen, 110cm, 5/40
22.03.2012 Rotvalli, 110cm, 2/40
22.03.2012 Bairdon, 110cm, 4/60
23.03.2012 Rotvalli, 110cm, 6/40
01.04.2012 Rhonwen, 110cm, 1/40
06.04.2012 Rhonwen, 110cm, 2/40
11.04.2012 Heijastus, 110cm, 2/40
30.04.2012 Kadotetut, 110cm, 3/40
03.07.2012 Hiprakka, 110cm, 7/50
09.07.2012 Moondance, 110cm, 5/50
25.07.2012 Marike, 110cm, 5/60
06.08.2012 Hiprakka, 110cm, 6/40
20.08.2012 Bridgeroad, 110cm, 7/50
21.08.2012 Bridgeroad, 110cm, 2/50
22.08.2012 Bridgeroad, 110cm, 2/50
23.08.2012 KK Energia, 110cm, 4/80
30.08.2012 Koston Suomenhevoset, 110cm, 7/60
02.09.2012 Lai'e Welsh, 110cm, 6/40
27.08.2012 Taavilan Suomenhevoset, 110cm, 2/50
27.08.2012 Taavilan Suomenhevoset, 110cm, 7/50
03.09.2012 Hayes Stable, 110cm, 7/50
06.09.2012 Lai'e Welsh, 110cm, 3/40
09.09.2012 Lai'e Welsh, 110cm, 6/40
12.09.2012 Satulinna, 110cm, 1/90
12.09.2012 KK Energia, 110cm, 2/50
14.09.2012 Satulinna, 110cm, 3/90
17.09.2012 KK Energia, 110cm, 1/50
17.09.2012 Escorant Trakehners, 110cm, 3/30
17.09.2012 Escorant Trakehners, 110cm, 2/30
18.09.2012 Yeneva, 110cm, 2/40
21.09.2012 Escorant Trakehners, 110cm, 2/30
27.09.2012 Cabin 21, 110cm, 6/40
29.09.2012 Bairdon, 110cm, 2/40
03.10.2012 Bairdon, 110cm, 3/40
06.10.2012 Riot Ponies, 110cm, 3/40
30.10.2012 Cabin 21, 110cm, 2/40

MEJ-maastoesteet

05.02.2011 Mitar Warmbloods, 80cm, 2/27
05.02.2011 Mitar Warmbloods, 90cm, 3/30
01.02.2011 Ratsutila Chili, 80-90cm, 2/30
02.02.2011 Ratsutila Chili, 80-90cm, 1/30
23.02.2011 Fenton, 80cm, 6/43

Päiväkirja

19.02.2013 Omistajan merkintä

Vaikka käytösämme on hienot pohjat ja lämmin maneesi, aurinkoisista keleistä täytyy ottaa kaikki hyöty irti. Vinkareella oli eilen vapapaäivä, joten pelkkään maastolenkkiin ei silti tyydytty. Ratsastuskäytössä oleva pelto oli aivan koskematon parin päivän lumentulon jäljiltä, se suorastaan huuti ratsukkoa lumen keskelle. Lunta oli puoleensääreen, juuri sopiva määrä pikkutreenille. Vinkare oli hyvin valveutunut ja eteenpäinpyrkivä, joten ihan aluksi täytyi ratsastaa avut hyvin läpi ja saada ori hyvin kuulolle jotta vältytään kaikelta typeröinniltä. Vinkare oli nopeasti ratsastettu eteen ja alas, se selvästi halusi tehdä töitä. Kahdeksikolla se vaihtoi asetusta kuin napista painamalla. Laukanvaihto meni pari kertaa ravin kautta, mutta loppuviimein tuli myös puhtaita vaihtoja. Vinkare oli hyvin asetunnut ja vetreä, selvästi tarpominen oli myös hyvin ratsasta sillä ori väsyi nopeasti. Treeni lopetettiin hulppeaan laukkaosuuteen pellon päästä päähän!

30.06.2011 Omistajan merkintä

On aina yhtä jännittävää kuskata oma hevonen kantakirjaustilaisuuteen, ja vielä jännittävämpää se on silloin, kun kyseessä on huippuoriin leimaa hakeva herra. Vinkare oltiin yhteisvoimin puunattu edellisenä iltana (tai no, yönä..) niin kiiltäväksi, että sen mustasta karvapeitteestä lähes tulkoon näki oman peilikuvansa. Odotimme arvosteluvuoroamme kovassa helteessä ja omistajan hiki valui hermostuneisuudesta ja kuumuudesta. Kun vihdoin oli meidän vuoromme näyttäytyä tuomaristolle, esiintyi Ville kyllä todellakin edukseen. Orii liikkui sulavasti ja teki kaiken niin kuin pyydettiin. Tiedä vaikka herra olisikin ymmärtänyt, että nyt on tosi kyseessä - ei se koskaan kotitreeneissä näin nätisti esiintynyt! Tuomarit päätyivät lopulta palkitsemaan Villen pistein 75, joka johti luonnollisesti II-palkintoon. Oltiin pakahtua onnesta ja Ville saikin palkinnoksi roiman annoksen herkkuja. Kotimatka sujui hienosta saavutuksesta keskustellen, kantakirjauskesta lähdettiin juuri sen tuloksen kanssa mitä sieltä lähdettiin hakemaankin. Kotona Ville pääsi laitumelle kirmaamaan ja viettämään ansaitun loppupäivän vapaan.

10.10.2011 Omistajan merkintä

On aina yhtä mukavaa kun saa shoppailla itselleen jotain uutta. Varsinkin kun kyseessä on pieni joukko toinen toistaan upeampia suomenhevosia. Näiden suomenhevosten joukkoon sisältyy upea musta orii nimeltään Vinkare. Sen kiiltävä karvapeite lumosi minut täysin käydessäni tutkailemassa Vibajan myytäviä hevosia. Orii oli kilpaillut menestyen esteillä ja koulussa, enkä voinut olla kuolaamatta sen kantakirja- ja näyttelysaavutusten perään. Vibajan vielä kehuessa oriin luonnetta minä mahtavimmaksi, olin jo tunkemassa rahanippua silloisen omistajan kouraan hokien samalla haltioituneena "Mä tahon ton! Mä tahon ton!". Kun sitten vihdoin purin kallisarvoista lastiani oman tallin pihassa, ja alas ramppia steppasi hermostuneen näköinen, harja takussa oleva otus, saatoin hieman katua päätöstäni. Onneksi nämä katumusaatteet jäivät nopeasti sille tielleen, kun tutustuin tähän kultakimpaleeseen tarkemmin. Muutaman päivän totuttelunhan se vei, mutta kun vihdoin voitin Uljaan Mustan luottamuksen, on se osoittautunut varsinaiseksi rakkauspakkaukseksi!

12.12.2011 Kouluvalmennus (Hawering)

Tänään valmentelin Daivivea ja Villeä kouluratsastuksen parissa, kävimme lävitse lähinnä avo- ja sulkutaivutuksia käynnissä, ravissa pohkeenväistöjä, sekä vastalaukkaa. Alkuun ori oli hyvin tahmea ja ratsastaja sai lämmitellä ratsunsa huolellisesti työhön. Hiljalleen ratsukon meno parani kun Daivivekin keskittyi enemmän ohjaamaan hevostaan, jolloin Villekin tietysti kulki nätisti eteen. Avo- ja sulkutaivutukset sujuivat kohtuullisen hyvin, Daivive antoi topakat avut ja Ville reagoi niihin maltillisesti. Myöskään raviväistöissä ei ongelmia tullut, mutta vastalaukassa ratsastaja sai olla hyvin tarkkana hevosensa tekemisiä kohtaan. Ori tahtoi useasti luisua ratsastajansa otteesta ja laukastakin laiskuuttaan usein pudottaa takaisin raviin, joten Daivive sai pitää pohkeensa tiukasti kyljissä ja olla muutenkin hereillä. Useiden toistojen jälkeen laukkaaminenkin lähti kuitenkin sujumaan, ja siten pääsimme hiljalleen siirtymään reippaaseen loppuverkkaan.

14.12.2011 Estevalmennus (Hawering)

Ville oli estevalmennuksessa hieman reippaalla tuulella, ratsastaja sai jatkuvasti antaa paljon puolipidätteitä ja istua syvälle satulaan, jotta orin meno edes hitusen hiljenisi. Tänään olivat siis todella topakat otteet sallittuja, Daivive sai välillä jopa vähän ruman näköisesti pyytää hevoseltaan jotta tämä toimi niin kuin haluttiin. Villen ja Daiviven kanssa treenasimme 80-100cm esterataa, jossa esteitä oli monenmoista helppoa ja vaikeaa. Aluksi Ville todellakin oli hieman jääräpäinen, se ylitti esteet vähän turhan reippaasti ja lähinnä oman mielensä mukaan, mutta useilla maltillisilla toistoilla ja avuilla saimme pikku hiljaa hyviäkin hyppyjä aikaiseksi. Ratsukko sai kiinnittää eritoten huomiota lähestymisiin, ratsastajan hevoselle asettamat reitit eivät olleet aina yksinkertaisimpia ja siten Villekin sai välillä laittaa parastaan. Lähes tunnin ajan pompimme erilaisia esteitä kunnes ratsukko sai aloittaa itsenäisen loppuverkan.

13.07.2012 Omistajan merkintä

Tänään oli Villen vuoro päästä vihdoin irrottelemaan yhdelle suurista laitumistamme. Aivan kuin orii olisi aavistanut mitä tuleman pitää, sillä se pörheili jo karsinassaan minkä kerkesi. Ketjunarun avittamana sain Villen suht ongelmitta talutettua laitumen portille, jonka avaaminen olikin sitten aivan asia erikseen kun Ville ei millään meinannut pysyä kuvitteellisissa housuissaan. Kun vihdoin sain taiteiltua portin avoimeksi, lähetin Villen siitä sisälle. Ori ampaisikin melkoista kiitolaukkaa suoraan laitumen läpi. Ruohotupot sinkoilivat oriin kavioiden repiessä vauhtia nurmipohjasta. Seurasin haltioituneena kuinka orii liisi laitumen halki musta karvapeite auringossa kiiltäen. Meno oli melkoista eikä pukkeja ja ilohyppyjä sästelty. Kun vauhti pikkuhiljaa hidastui ja orii haki puuskuttaen paikkaa pietaroida, uskaltauduin minäkin aidan sisäpuolelle. Vaikka kuinka olisikin tahtonut vain jättää Villen laitumelle nauttimaan aurinkoisesta kesäpäivästä, oli minun pakko napata se takaisin narun päähän ja taluttaa se tallin vierellä sijaitsevaan pienempään - mutta terästettyyn - tarhaan, johon Villen voisi jättää valvomatta. Orii jolkotteli huomattavasti rennommin ja rauhallisemmin takaisin tallipihaa kohden, eikä se onnekseni näyttänyt kovinkaan musertuneelta joutuessaan pieneen nurmitarhaan, vaan asettautui ammoisasti makuulleen ja piehtaroi itsensä aivan pölyiseksi - se siitä karvan kiiltävyydestä!

25.10.2012 Omistajan merkintä

Vinkare oli silminnähden innostunut ensilumesta. Yllättävän kylmäksi vetänyt sää sai herkkähipiäisen tapauksen kuitenkin hieman varpailleen ja varuiksi päivän treeni aloitettiin pitkällä alkulämmittelyllä. Vinkare onnistui rentoutumaan täysin ja oli todella miellyttävä heti alusta asti. Vinkare oli helppo ratsastaa pyöreäksi, eteen ja alas ja se tuntui reagoivan ajatukseenkin. Treenasimme hieman pohkeenväistöjä ja taivutuksia, jotka pitivät Villen hyvin vetreänä. Täydellisesti onnistunut ratsastus päätettiin maastoon, missä Vinkare innokkasti nuuhki kuuralumen peittämää maata, oksia ja isoja kiviä. Päivä Vinkareen kanssa oli rento, vaikka töitäkin tuli tehtyä!

17.02.2013 Kouluvalmennus (jey)

Saavuin maneesiin hieman myöhässä rankan lumisateen takia. Ratsukko oli jo verrytellyt ja käveli tullessani uralla. Pahoittelin myöhästymistä ja hetken tutustumisen jälkeen aloiteltiin valmennus. Valmennettavanani olivat tänään suomenhevosori Vinkare ja Daivive. Vinkare oli hyvin avuilla heti raviin siirtyessä. Ratsukko näytti hyvältä ja annoin ensimmäiseksi tehtäväksi raviväistöt keskihalkaisijalla. Aluksi ori taipui liikaa, mutta huomautukseni jälkeen ratsukko otti onkeensa ja väistöt olivat siistejä ja tarpeeksi syviä. Vinkare ravasi reippaasti, mutta kohdistaen voiman enemmän ylöspäin, jolloin ravi oli todella kaunista katsottavaa. Väistöjen jälkeen ratsukko sai tehtäväkseen vastataivutukset, ohjeistin Daivivea tuomaan Vinkareen pääty-ympyrälle ja taivuttamaan sitä ravissa ulospäin. Aluksi tehtävä ei ottanut onnistuakseen, mutta ratsastajan kärsivällisyyden ja selkeiden apujen ansiosta saatiin tehtävä onnistumaan. Ratsukko sai tehdä ympyrällä myös käynti-ravisiirtymisiä, joista selvittiin kunnialla. Kehujen saattelemana annoin luvan välikäynneille, jonka jälkeen seurasi laukkatyöskentely. Laukassa tehtävänä oli ratsastaa kahdeksikkoa, jossa keskityttäisiin hyvään asetukseen ja keskipisteessä hevosen suoristamiseen. Vinkareen laukka oli hallittua ja huomasin kuinka hyvin Daivive pystyi nopeutta säätelemään. Asetus oli alkujaankin onnistunut ja suorituskin onnistui moitteetta parin harjoituksen jälkeen. "Loppukevennykseksi" ratsukko sai tehdä pari laukanvaihtoa käynnin kautta. Siirtymiset laukasta käyntiin oli siisti ja laukatkin vaihtui hienosti. Daivive sai luvan aloittaa loppuverkat minun antaessa heille vielä palautetta valmennuksesta ja neuvoja tulevaisuuteen.

18.02.2013 Estevalmennus (jey)

Ratsukko oli aloittanut juuri alkuverryttelyt kun pääsin maneesiin. Lyhyen juttutuokion jälkeen aloitin esteradan kokoamisen. Kokosin kuuden esteen radan käyttäen koko maneesia. Rata sisälsi mm. kolmen esteen innarin, pystyn ja okserin. Kun ratsukko oli hoitanut alkuverryttelyt niin pääsimme aloittelemaan. Daivive sai aluksi ratsastaa ravissa innarin, jonka esteiden korkeus vaihteli 40-60cm. Vinkare oli hyvin hereillä, innostui tosin välillä liikaa, joten pyysin Daiviveä keskittymään siihen, että ori tulee rauhallisessa ravissa esteille. Vinkare oli selvästi innoissaan ja Daivive sai tehdä paljon pidätteitä hidastaakseen vauhtia. Hypyt olivat kuitenkin Vinkareen osalta pehmeitä ja pyöreitä. Seuraava tehtävä koostui innarista ja sen jälkeen hypättävästä okserista, jonka korkeus oli 70cm. Nyt ratsukko sai tulla laukassa innarille ja jatkaa laukassa koko tehtävän läpi. Vinkare oli kokoajan mukana ja vauhti pysyi nyt miltei kohtuuden rajoissa. Okserille tulo meni mönkään orin innostuessa rallittelemaan ja Daivive otti hevosta liikaa takaisin. Pienistä mokista huolimatta tehtävästä saatiin lopulta onnistunut. Kun kaikki esteet olivat hypätty, nostin esteet 110cm ja ohjeistin radan. Rata alkoi pystyllä ja jatkui innarin kautta okserille jne. Vinkare näytti nauttivan ja Daivive keskittyi suoritukseensa täysillä. Okserilla putosi puomi, koska lähti hyppyyn liian kaukaa. Seuraavan kerran radasta saatiin puhdas ja olin erittäin tyytyväinen ratsukkoon. He toimivat hienosti yhdessä, Daivivellä on hyvä esteistunta ja puolestaan orilla pyöreä ja voimakas hyppy. Hienoa!

Virtuaalihevonen / A sim-game horse
webdesign © daivive.net, background photo © Ramz
Horses photos © hold mouse on photo